pitsilankaa

Hulluja on monenlaisia, sanotaan. Tuo kävi mielessä, kun eilen illalla kieputtelin lankaa 922 kertaa satavuotiaan viipsinpuun ympärille. Pelkästään vyyhdin tekemiseen meni yli kaksi tuntia. Joku voisi ehkä kysyä että onko tässä järkeä ja eikö helpommallakin pääsisi, mutta omatekemä pitsilanka on kyllä kaiken vaivannäön arvoista, etenkin kun kehräys on niin kivaa.

Lanka on Ilun Handun värjäämä kaunis vaalea laventelinvärinen merinosilkki (75/20), jossa on mukana häivähdys gimalletta, kuten villatopsissa luki. Kimalletta on juuri sopivasti, se tekee langasta eläväistä, mutta ei kuitenkaan liian kimmeltävää. Vyyhti painaa 114 grammaa ja lankaa siinä on huimat 1214 metriä. Lanka on kerrattu kaksisäikeiseksi ja kehräsin ja kertasin sen Katariinan 12:1-kehrällä. Kertauskin alkoi sujua, joten selvisin suuremmitta solmuitta. Kehräys on ainakin näin itse opeteltuna jatkuvaa uuden oppimista ja hoksaamista, nytkin huomasin että kertausta helpottaa kun rullat pyörivät niin että lanka tulee rullan päältä, siis samaan tapaan kuin vessapaperi telineessä :) Tästä tulee jotain pitsistä, ehkä jotain syreenikuvioista. Saa nähdä.

kuvissa oleva puikko on 3 mm.

Pikkuisen pitsiä

Kesähameen tulee minusta olla tarpeeksi pitkä ja tarpeeksi leveä. Katselin kaupoissa että minä ja kesän muoti ei taideta olla tänäkään kesänä yhteensopivia, joten päätin neuloa hameen itse. Neuloessani pohdin, tuleeko hameesta liian painava, kun halusin tehdä sen sataprosenttisesta puuvillasta ja lankaa kuitenkin näin pitkään ja leveään hameeseen menee jonkin verran. Jännitys oli sitä suurempi kun päättelin helman ja kokeilin päälleni. Näyttäisi toimivan ihan hyvin, laskeutuu hyvin mutta ei kuitenkaan roiku ja helma poimuttuu ylimmän pitsin ja lisäysten jälkeen kauniisti.

 Lanka on Novitan Kotiväkeä, malli on omasta päästä, pitsiraita on Siiri Reimannin ja Aime Edasin Haapsalu sall -kirjan Lepatriinukiri (Leppäkerttu). Hame on neulottu suljettuna neuleena ylhäältä alas ja vyötäröllä on leveä kuminauha neulotussa päärmeessä. Lankaa meni koko lailla tarkkaan 600 grammaa. Neuloin työn 3 mm puikoilla, neule on hieman löysää, mutta kesähameessa se saa ollakin.

hopeanharmaata merinosilkkiä

Spycher & Handwerkin 80 % merinovillaa ja 20 % silkkiä sisältävä kammattu topsi muuttui pitkään ja hartaasti kehrätessä ohueksi langaksi. Topsi oli paikoin hieman huopunut ja silkki oli paikoin erillään villasta, mikä teki toisaalta langasta kauniin eläväistä, mutta toisaalta liukas silkki tahtoi livetä kehrääjän hyppysistä, jolloin säiettä joutui jatkamaan aika usein. Kerratessa tuli ikävä jarrullista rullatuolia, ohuet säikeet katkeilivat kun rulla pyörähti välillä taaksepäin. Tosin enpä ole ennen rullalta kerrannutkaan, joten ehkä harjoitus auttaa tässäkin.

Lankaa tuli 85 grammaa eli viitisentoista grammaa meni kehruussa ja kertauksessa hukkaan. Osan jämävilloista karstasin lepereiksi käsikarstoilla, saa nähdä saisiko niistä joskus kootut jämät -tyylistä lankaa. Metrejä kaksisäikeiseksi kerratussa vyyhdissä on 630 eli tuo on kyllä ylivoimaisesti ohuin koskaan kehräämäni lanka.

Katariina Saksilainen

Katariina Saksilainen eli 24-tuumainen kirsikkapuinen kaksipolkiminen Schacht-Reeves Saxony saapui eilen. Hän on kaunis, tukeva, komea ja jykevä ja muutenkin aivan ihana. Rukki on perinteinen viistorukki, mutta uutta tekoa ja varsin laadukasta sellaista. Rullalla on Spycher & Handwerkin 80/20-merinosilkkiä, jota on ilo kehrätä, jos kohta kun oikein ohutta lankaa tekee, välillä lipsahtaa ja säie katkeaa. Mutta elämässä pitää olla haasteita :)

Rukin toimitus tänne Sveitsiin sujui sutjakkaasti. Villavyyhti Helsingissä on aivan mahtava lanka- ja kehruukauppa, jota voi vilpittömästi suositella. La Poste Suisse palvelee myös, rukki oli pakattu kahteen niin suureen laatikkoon, että ne eivät mahtuneet auton takakonttiin, mutta ystävällinen postivirkailija ehdotti toisen laatikon avaamista ja auttoi rukin pakkaamisessa autoon.

Nyt eikun kehräämään, ja toisella silmällä seuraamaan Ruhr-derbyä eli Schalken ja Dortmundin taistoa.

Tornikirjaga vikkelseelik - harmaa villahame

Minulla on ollut jo pitkään käsilaukkuneuleena vikkel-kuvioiset sukat ja tuli mieleen kokeilla samaa tekniikkaa myös hameeseen. Vikkel on virolainen perinteinen sukan varren koristelussa käytetty tekniikka, jossa kuviot muodostetaan silmukoita siirtämällä. Vikkel on paitsi kaunis, se myös pitää neuleen paremmin muodossa ja tukevoittaa ja paksuntaa sitä. Näiden ominaisuuksien ajattelin sopivan hyvin myös hameeseen, etenkin kun neuloin hameen ohuesta 8/2-vahvuisesta maavillaisesta, vironvillasta siis kuten lankaa Suomessa usein kutsutaan. Helman pitsi on vähän mukailtu Haapsalun huivin reunapitsi Siiri Reimannin ja Aime Edasin kirjasta Haapsalu rätt - The Haapsalu Scarf. Reunapitsin kuvio on nimeltään Tornikiri (tornikuvio) ja kieltämättä siitä ja etenkin harmaasta liukuvärjätystä langasta neulottuna tulee mieleen Haapsalun piispanlinnan torni :) Vikkelkuvion sommittelin itse lähtökohtana reunapitsin tornien huiput.

Pingu

"Äiti, tänään on sadepäivä ja sä voisit tehdä mulle Pingun!" Joten eikun lankalaatikkoa penkomaan ja virkkuukoukku esiin. Virkkasin Pingun Schachenmayr Cataniasta ja Grignasco Carinasta.

Rouheeta edelleen

Tein rouhean takin kaveriksi vielä hameen samalla mallineuleella, eli hevosenkenkäpalmikot ja helmineule ovat Ilona Korhosen ihanasta Lovejoy-takista. Hame on jostain laatikon pohjalta löytynyttä seiskaveikkaa, varmaan ainakin kymmenen vuotta lankalaatikon pohjalla marinoitunutta. Mutta pääsipähän nyt puikoille ja käyttöön.

Kaksivuotiaskin halusi neuloa ja hän kaivoi puikkopussista metallisen pyöröpuikon kärjen ja langaksi Spycher & Handwerkin kehruuvillapaketin päällä olleen nyörin. Omena ei putoa kauas puusta :)