lauantai 18. tammikuuta 2014

keltainen soppa

Tänään tein kasviskeittoa, kuten monesti muulloinkin mutta nyt tuli sen verran hyvä soppa että kirjoitan reseptin ylös, kun vielä muistan että mitä pataan mätin :) Kuvaa ei ehditty ottaa, soppa tuli syötyä mutta keltaista se oli väriltään mikä oli neljävuotiaan mielestä kovin hauskaa, hänen lempivärinsä kun on keltainen.

Kas näin:

3 valkosipulin kynttä
1 iso sipuli
2 isoa porkkanaa
1 paprika
3 pientä palsternakkaa
kohtuullinen köntti juuriselleriä (noin neljännes noin lantun kokoisesta selleristä)
oliiviöljyä
paprikajauhetta
curryä
1,5 litraa kasvislientä
reilu 2 rkl vehnäjauhoja
125 g Schmandia (tämä on hesseniläistä paksua hapankermaa, voinee korvata ranskankermalla tai smetanalla, pääasia että on kunnolla paksua eikä mitään kevytversiota :) )

pari viipaletta vaaleaa leipää
vähän oliiviöljyä
paprikajauhetta
yrttisuolaa

Pilkotut sipulit ja juurekset kuullotetaan öljyssä, maustetaan paprikalla ja curryllä ja kaadetaan kasvisliemi päälle. Keitetään kunnes ovat pehmeitä, suurustetaan vehnäjauholla ja soseutetaan. Lopuksi lisätään Schmand. Sopan lisukkeeksi paahdoin pannulla leipäkuutioita, jotka maustoin paprikalla ja yrttisuolalla. Tuoretta timjamia voisi laittaa soppaan mausteeksi, sitä pitää kokeilla ensi kerralla.

Guten Appetit! :)

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Kaksitoista kuukautta ja kaksitoista kehruukuitua

Kehräämään oppii vain kehräämällä, tuo viisaus on mitä suurimmassa määrin totta. Osaan kyllä kehrätä, siis niin että saan villasta säiettä ja saan sen kerratuksikin jonkinlaiseksi langaksi. Mutta kehrääminen on siitä hauskaa, että siinä ei ole koskaan valmis. Aina voi oppia jotain uutta, ja niinpä kun Ravelryssä huomasin koko vuoden kestävän kehruutempauksen, ajattelin ilman muuta hypätä mukaan.

 
Eli siis, nuo kaksitoista villalettiä olisi tarkoitus kehrätä vuoden aikana langoiksi. Tähän asti olen kehrännyt ohutta kaksisäikeistä lankaa, mutta viime syksynä kiitos maailman parhaassa lankakaupassa Villavyyhdissä järjestetyn Neulojien yö -tapahtuman, tajusin lopultakin ketjukertaamisen idean ja kolmisäikeisten lankojen myötä avautui uusi ovi kehruun talossa. Ketjukertaus etenkin monivärisiksi värjätyille kuiduille tuo ihan uuden ulottuvuuden, kun sen myötä valmiissa langassa säilyvät värivaihtelut samantapaisina kuin kuitutopsissa.
Tässä on tammikuun lanka, nyt viimeinkin ketjukerrattuja harjoitelmia voi kutsua langaksi, joskin tässäkin alkupää vyyhtiä on paljon ohuempaa kuin loppupää. Alkupää seisoi rullalla pari kuukautta kun piti välissä neuloa pari hametta ja pipoa ja väsätä koruja ja joulukin oli ja ... elämä häiritsee toisinaan ikävästi kehruuta. Niin siis, kun taas tartuin villaan, iski uskonpuute ja siksi tein säikeestä vähän paksumpaa kun ajattelin että en saa ohutta säiettä kerratuksi. Olisi vaan pitänyt olla rohkea, hyvin onnistui ohuemmankin säikeen kertaaminen, paitsi mitä nyt säie pari kertaa katkesi kun aivastutti kun on flunssa. Nyt vähän harmittaa kun olisi voinut tehdä koko vyyhdin ohuempaa lankaa, mutta tässä juuri on kehruun viehätys - ei muuta kuin uusi letti työn alle ja tällä kertaa koko vyyhti sitä ohuempaa lankaa.

Vielä tekniset tiedot: Louhittaren luolan käsinvärjätty BFL-mohair-sekoite 103 g ja 231 metriä, kolmisäikeinen ketjukerrattu. Säie kehrätty ratiolla 12:1 ja kertaus 10:1.