Formel eins

Kahdeksanvuotias on intohimoinen formulafani, ja niinpä villapaitaankin piti saada formuloita. Lapsi antoi tarkat toiveet ja ohjeet, mitä kuvioita ja missä järjestyksessä paidassa pitää olla, joten ei muuta kun millimetripaperia ja kynä käteen ja piirtämään.

Lähtövalot syttyvät, hopeanvärinen Lewis Hamiltonin auto ja punainen Kimi Räikkösen Ferrari kiihdyttävät radalle, kilpailunumerot autojen päällä. Kuskien silmissä siintää hieno palkintopokaali ja kun ruutulippu heilahtaa, pääsee voittaja ruiskuttamaan shampanjaa :)

Neuloin paidan Tuulia Salmelan The Tailored Sweater -metodia käyttäen. Kävin Tuulian vetämät TTS-työpajat jo vuosia sitten, mutta nyt vasta pääsin soveltamaan tekniikkaa käytännössä ja totesin sen oikein hyväksi tavaksi ja se sopii myös kirjoneuleeseen. Sen verran arastelin tekniikan kanssa, että neuloin yläosan yksivärisellä, mutta varmasti kun kokemus karttuu, voisi myös tehdä kokonaan kirjoneuletta. Halusin kuitenkin tähänkin puseroon vähän troimaisia elementtejä ja niinpä tein helmaan, hihansuihin ja pääntielle Kihnun vitsad eli kierreraidat.

Lanka on Wollmeise Pure 100% Merino, pohjaväri Feldmaus ja kuvioissa Heavy Metal, Natur, Herzblut, Q.E.D, Olio Vergine ja Skarabäus.

Yksinkertaisen kaunista

Joskus yksinkertainen on kaunista, niinkuin tässä Veera Välimäen mallissa Sweet Vanilla Tunic. Neuloin tunikan Wollmeisen 100% merinosta, värinä upea Petit Poison nr. 5 Dark. Hihat tein pidemmiksi kuin alkuperäisessä mallissa ja jätin taskut pois. Sileää neuletta suljettuna neuleena ylhäältä alaspäin neulottava malli oli mukavaa aivotonta vaihtelua kirjoneuleiden jälkeen. Syksykin saapui juuri sopivasti tämän valmistuttua :)

Mansikoita troin tapaan

 Syksyllä neuloin nuorimmaiselle villapaidan troin tapaan ja samalla idealla tein paidan myös isommalle. Lapsi halusi ehdottomasti kuvioksi mansikoita, joten värivalinta oli sitä myöten selvä. Lanka on Wollmeisen Pure 100% Merinoa, pohjaväri on Jeton WD, kuvioväreinä Roter Himbeermund WD ja Skarabäus WD. Malli on omasta päästä kirjoneuletta myöten ja jotkut yksityiskohdat selvisivät vasta neuloessa, kuten että 1o 1n -kirjojoustinneule kihnu vits -kierreraidan kanssa rullaa reunaa paljon pahemmin kuin 2o 2n islandi vits -kierreraidan kanssa edellisessä puserossa. Tuon huomattuani neuloin pääntielle ja ranteisiin nurjat kerrokset kierreraidan molemmin puolin. Pääntien tein tarkoituksella suureksi, jotta kuusivuotias jolla on aikuisen päänympärys, voi pukea paidan helposti päälleen.
Lapsi oli paitaansa tyytyväinen, hän sai sen pitkän odotuksen jälkeen. Aloitin työn viime joulun aikoihin, mutta elämä ei mene aina kuin elokuvissa. Tämä talvi ja kevät on ollut vaikea ja sitä myötä käsityötkin ovat olleet aika jäissä. Sentään ei lapsi ehtinyt kasvaa puserostaan ulos sillä välin kun neule oli puikoilla, ja niinpä lapset voivat tanssia villapaidoissaan lämpimässä alkukesän illassa :)

Troin tapaan

Troi on perinteinen virolainen Kihnun saaren miesten villapaita, joka on kauttaaltaan pienikuvioista kirjoneuletta. Tein tämän kolmevuotiaan lapsen villapaidan troin tapaan, vaikka oikea troi se ei lapsen puserona ja tällä väri- ja kuvioyhdistelmällä olekaan. Minä tein lapsen paidan Wollmeisen 100% merinovillasta, pohjaväri on Olio Vergine ja kuvioväri on WD Okzident. Helmassa, hihansuissa ja pääntiellä on ns. islantilainen kierreraita (islandi vits) kirjoneuleen joustimen molemmin puolin. Neuloin paidan kokonaan suljettuna neuleena ja hihoihin ja päänteille tein steekkaukset eli leikkasin neuleen auki ja poimin reunasta silmukat hihoja ja pääntietä varten. Kuusemetsakiri (kuusimetsä)-kuvio on Irina Lutseppin ja Elo Tammisin kirjasta Eesti kindakirjad, muuten malli on omasta päästä.

Koivupuu

Veera Välimäen Folded on niin hyvä malli, että neuloin heti edellisen perään toisenkin puseron. Lanka on Wollmeisea, väri nimensä mukainen Birkenrinde ja WD Birkenrinde, joissa ei kovin suurta eroa ollut. Vartalo-osa ja hihat ovat Twin 80/20 Sockenwollea ja kaarroke 100% Merinoa. Hyvin onnistui kahden eri langan yhdistäminen samaan työhön. Tämän puseron neuloin kokonaan metallipuikoilla ja edellistä puseroa neuloessani tein mielenkiintoisen havainnon: Puisilla pyöröpuikoilla neulon jostain syystä aavistuksen löysempää kuin metallisilla.

Tämän jälkeen teki mieli neuloa jotain ihan muuta kuin sileää neuletta, joten nyt on puikoilla pitsihuivi, mutta siitä tarkemmin tuonnempana.

Ruusunpunaista

Ravelryssä alkoi helmikuun alussa yhteisneulonta Veera Välimäen malleista Wollmeisen langoilla. Folded viehätti minua yksinkertaisella tyylikkyydellään ja tällainen sileäpintainen malli on kuin luotu värikkäille Wollmeisen langoille.

Tein puseron raidoittamalla Dornröscheniä, WD Dornröscheniä ja WD Fuchsiaa. Lanka on 80/20 Twin Sockenwolle ja käytin ohjeessa mainittuja pienempää tiheyttä ja puikkoja. Puikot 2,5 mm ja 3 mm, tiheys 26 s./10 cm. Lankaa meni yhteensä 410 g.

Pitsiä ja palmikkoa

Pitsihuivien neulomisen lomassa teki mieli neuloa jotain vähän paksummastakin langasta, joten ostin mökillä ruokakauppareissulla Novitan Luxus Cottonia ja tein siitä hihattoman kesäpuseron. En osannut päättää, teenkö pitsiä vai palmikkoa, joten päädyin molempiin.

Langan hehkua

Esikoisen kirjoneulepusero on valmis. Tuli ihan hyvä, vaikka onkin vihreä :) Malli on Sandnesin kaarrokepusero Moda 6/2006, lanka Sandnes Sisu. Mallin alkuperäinen väritys on aivan toinen kuin tämä minun. Koska lapsella on iso pää ja harvassa korvia, muokkasin pääntietä niin että mallin neulepäärmeen sijaan neuloin pääntielle yksinkertaisen joustimen ja senkin jouduin päättelemään kahdesti kun ensimmäisellä kerralla osoittautui liian kireäksi. Neuloessani mietin että kirjoneuletta pitäisi neuloa useammin että pysyisi taito puikoissa, joissain kohdin kuvio tahtoo hieman kiristää kun lankajuoksut jäivät nurjalla ehkä vähän turhankin kireiksi. Nykymuoti ei taida kirjoneuleita suosia, kun katselee käsityölehtiä niin niissä on kovin vähän kirjoneulemalleja ainakaan aikuisille. Mutta klassikkojahan nämä ovat, viis siitä mikä milloinkin on muotia.

Nyt puikoilla on pienemmälle kypärämyssy BC Garnin Silkbloom Finosta. Upea, petroolinsinisenä hehkuva lanka on niin kaunista, että se innosti tekemään lähikuvakokeiluja.

Kevättä ilmassa

Vaikka ikkunan takana on lunta ja paljon, voi hyvällä mielikuvituksella etsiä jo vähän kevään merkkejä. Niitä olkoot vaikka kirkkaassa auringonpaisteessa mustasta pianon kyljestä hienosti erottuvat pikku sormenjäljet tai kliivian oranssinpunaisena hehkuva kukka.

Keväänvihreä kaarrokeneule on puikoilla, kolmevuotias tosin tyrmäsi sen jo tekovaiheessa: "Äiti, toi ei ole punainen!"