Madame Rouet saapui tänään uuteen kotimaahansa Sveitsiin. Kotoisin hän on jostain Suomesta ja isäni poimi hänet heinolalaiselta kirpputorilta talteen. Purin Madamen ympäriltä vanerilaatikon, kokosin rukin ja huolimatta myöhäisestä illasta, ja samaan aikaan menossa olevasta Viro-Irlanti -ottelusta viritin rouvaan nyörin ja kokeilin kehräämistä.
Hyvin toimii, tämä ei ole ihan silkinhienointa lankaa, mutta onpahan elämäni ensimmäinen kehräys. Pirtin kehräämön kaksisäikeistä hahtuvaa, jonka onnistuin jopa kertaamaan. Rukissa ei ollut kuin yksi rulla, mutta isäni teki kolme muuta rullaa ja rullatuolin, joten kertauskaan ei ole ainakaan välineistä kiinni. Tämä ei jää tähän, vastedes tässä blogissa tulee varmasti olemaan myös kehräystarinoita. Kehräys on mukavaa ja haastavaa ja tunnen olevani jonkin hyvin uuden, pitkän ja mutkaisen tien alussa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti