Päänlämmittimiä

Pienemmän petroolinsininen silkkivillainen kypärämyssy on valmis, isomman punainen on vielä puikoilla. Malli on Sandnesin malli Moda 6/2006, lanka BC Garn Silkbloom Fino. Mallissa pääaukon reunassa oli päärme, mutta laiska kun olin ja neulepäärmeen teko on ikävää puuhaa, neuloin reunaan joustimen. On mielestäni paremman näköinenkin myssyssä, jonka ainaoikeinneuleinen pinta tuo mieleen keskiajan ritarin aluskypärän.

Kypärämyssyn päälle puetaan niinikään silkkivillaa eli norjalaismyssy teetee Aureasta.

Langan hehkua

Esikoisen kirjoneulepusero on valmis. Tuli ihan hyvä, vaikka onkin vihreä :) Malli on Sandnesin kaarrokepusero Moda 6/2006, lanka Sandnes Sisu. Mallin alkuperäinen väritys on aivan toinen kuin tämä minun. Koska lapsella on iso pää ja harvassa korvia, muokkasin pääntietä niin että mallin neulepäärmeen sijaan neuloin pääntielle yksinkertaisen joustimen ja senkin jouduin päättelemään kahdesti kun ensimmäisellä kerralla osoittautui liian kireäksi. Neuloessani mietin että kirjoneuletta pitäisi neuloa useammin että pysyisi taito puikoissa, joissain kohdin kuvio tahtoo hieman kiristää kun lankajuoksut jäivät nurjalla ehkä vähän turhankin kireiksi. Nykymuoti ei taida kirjoneuleita suosia, kun katselee käsityölehtiä niin niissä on kovin vähän kirjoneulemalleja ainakaan aikuisille. Mutta klassikkojahan nämä ovat, viis siitä mikä milloinkin on muotia.

Nyt puikoilla on pienemmälle kypärämyssy BC Garnin Silkbloom Finosta. Upea, petroolinsinisenä hehkuva lanka on niin kaunista, että se innosti tekemään lähikuvakokeiluja.

Kevättä ilmassa

Vaikka ikkunan takana on lunta ja paljon, voi hyvällä mielikuvituksella etsiä jo vähän kevään merkkejä. Niitä olkoot vaikka kirkkaassa auringonpaisteessa mustasta pianon kyljestä hienosti erottuvat pikku sormenjäljet tai kliivian oranssinpunaisena hehkuva kukka.

Keväänvihreä kaarrokeneule on puikoilla, kolmevuotias tosin tyrmäsi sen jo tekovaiheessa: "Äiti, toi ei ole punainen!"

Talouselämän pelimerkkejä

Postilaatikossa oli Talouselämä-lehti. Ja siinä suurinpiirtein tämän näköinen kansikuva:

Leikkasin kannesta hauskat naamat irti, laminoin ne ja tadaa, kolmevuotiaan talouselämän paremmat pelimerkit ovat valmiit:

Kirjavaa ja käytännöllistä

Tänä talvena on ollut villavaatteille kysyntää. Niinpä neuloin itselleni polvisukat Austermann Stepistä. Taiga-väri on kirjavuudestaan huolimatta jotenkin rauhallinen ja miellyttää silmää. Toisen sukan terä piti purkaa kun vasta valmiista sukasta huomasin että olin neulonut terän niin että varren kavennukset jäivät sivulle eivätkä taakse. Väsymys tekee tehtävänsä, se sama väsymys, jonka vuoksi tätä blogia on päivitetty hitaanlaisesti. Huomasinpa myös että huolimatta saman värjäyserän keristä, toinen sukka on väriltään tummempi kuin toinen. Nämä ovat siis varsinaiset kovan onnen sukat :)

Silkkivillaisesta Teetee Aureasta neuloin baskerin ja puikoilla on vielä lapselle palmikkomyssy. Molemmat ovat Niina Kaakkurivaaran malleja Moda 6/2009 -lehdestä. Palmikkomyssy on naisen kokoa, mutta kun kolmivuotiaan päänympärys on aikuisen mittaa, niin ei tarvitse edes silmukoita laskea uudelleen.

Pitsin lumoissa

Viime aikoina olen ollut langan lumoissa enemmän kuin pitkään aikaan. Onnistuin hankkimaan itselleni Haapsalu sall -kirjan ja kerän uskomattoman ohutta valkoista villalankaa. Lanka on todellakin henkäyksenohutta, se on lähes yhtä ohutta kuin ompelulanka. Tästä langasta neulottu huivi saattaa todellakin mennä sormuksesta läpi, senhän sanotaan olevan Haapsalun huivin tunnusmerkki. Ja kirjassa on toinen toistaan upeampia mallineuleita, niistä moni sopii toteutettavaksi Haapsalun huivin ohella vaikkapa silkkilangasta tai paksummasta villasta tai puuvillasta kolmiohuiviksi jne. Todella upea, hieno, inspiroiva, hurmaava kirja, jossa mallineuleiden ja Haapsalun huivin työohjeiden lisäksi on lyhyt, mutta kiintoisa katsaus haapsalulaisen neuletradition historiaan. Upeiden, toinen toistaan taidokkaampien huivien neulontataito on kyllä asia, jota sietää vaalia. Harvalla kaupungilla on yhtä hienoa omaa tuotetta esiteltävänä!

Huivin neulomisessa näin ohuesta langasta on omat haasteensa. Lanka vaatii totuttelua, yksinkertaiset pitsineuleen kavennukset ja langankierrot tuntuvat aluksi vaikeilta, mutta kun sitkeästi harjoittelee, alkaa tulosta vähitellen tulla. Ja Haapsalun huivin neulomista siivittää unelma, haave saada ihan oma sormuksesta läpi menevä pitsihuivi, jonka neulomisesta olen haaveillut vuosikausia. Ajatus siitä auttaa vaikeimpienkin paikkojen yli.

Langanjämiä

Halifax on valmis! Olen ihan tyytyväinen, vaikka käyttämäni langan eli Novita Tempon kestävyys hieman epäilyttääkin. Pelkään, että neule nyppyyntyy pahasti käytössä, tietenkin luin kokemuksia langasta vasta langat ostettuani. No mutku se näytti siellä lankahyllyllä niin älyttömän hyvän väriseltä...

Harvoin on muuten langanmenekin laskenta osunut näin kohdalleen kun tässä työssä. Tähteeksi jäi nimittäin tasan tämän verran lankaa:

Kerrankin niin että ei tarvitse miettiä mitä jämälangasta tekisi, tuosta ei saa edes vaakapeiton tilkkua. Mutta saa siitä lapselle pallontäytettä.

Nyt on puikoilla pikkuisia sukkia pikkuisille Nalle Marjaretken jämistä

Listasin lankani Ravelryyn ja onhan noita. Mutta langoilla ja liinoilla on se yhteinen piirre, että ne tuppaavat kummasti lisääntymään. Tai sitten niin että kun myy kaksi liinaa, hankkii kolme tilalle.