Langat ja liinat solmussa

Rouheeta

2012-03-03T16:03:00.004+02:00

Pirtin kehräämön karstalanka ja Ilona Korhosen Lovejoy-villatakki ovat yhdessä rouhea yhdistelmä. Jätin takin ehkä hiukan lyhyemmäksi kuin ohjeessa, en tosin mitannut pituutta mittanauhalla kun ylhäältä alaspäin neulottavaa takkia pystyi sovittamaan työn edetessä. Lopputulos on kerrassaan hyvä - ainakin omasta mielestäni :)

Ketruuksia ja pientä laittoa, osa ties kuinka mones

2012-03-01T20:32:00.005+02:00

Madame oli taas pienen laiton tarpeessa ja isäni kanssa trimmailtiin isän tekemiä rullia paremmin lyhtyyn sopiviksi ja vielä kun isä kiristi rukin ämmän liitokset ja pyörän ruuvin, niin johan kelpasi taas kehrätä.

Louhittaren luolan upea petroolinvärinen wensleydale oli varsin mielenkiintoinen kehrättävä. Olin lukemani perusteella ymmärtävinäni että wensleydale ei todellakaan ole mikään aloittelijan unelmakuitu ja niinpä ajattelin kuidun hankkiessani että kehrään sitä vasta joskus myöhemmin taitojen kartuttua. Mutta väri ja villan kiilto oli niin upeaa, että en malttanut pitää näppejäni letistä erossa. Siispä kaksisäikeistä 95 grammaa ja noin 250 metriä.

Ilun Handun pirteä pinkki 5% gimalletta ja 20% silkkiä sisältävä merino oli puolestaan aivan erilainen kehrättävä. Ohutta säiettä syntyi kuin itsestään, mutta kertaaminen oli huomattavasti haastavampaa ohuiden ja aika paljon kierrettä sisältävien säikeiden kanssa. Kertasin kerältä ja keriessä sotkuja selvitellessä kävi mielessä että nyt kun noita rullia on, miksi en kerisi kahdelta rullalta kaksisäikeiseksi kerälle jos kerran kerältä kertaan. Sitä on vaan jotenkin niin urautunut että ei osaa ajatella että monen rullan kanssa asiat voi tehdä hieman helpommin kuin yhden rullan kanssa. Sarjassamme joskus voisi ajatella myös ennen tekemistä eikä vasta sen jälkeen...

Lankaa kuitenkin syntyi, kaksisäikeiseksi kerrattua 115 grammaa ja 505 metriä eli melko ohutta. Merinokin oli kiinnostava tuttavuus ja jo nyt on rullalla niinikään merinosilkkiä. Sen kertaamista en vielä edes uskalla ajatella :)

ystävän huivi

2012-03-01T20:24:00.006+02:00

Muuan ystävä sairastui pahasti ja halusin lähettää hänelle jotain, joka toisi vähän lämpöä toipumiseen. Neuloin Martina Behmin Trillian-huivin itse kehräämästäni siniharmaasta BFL-villasta. Malli sopii hyvin käsinkehrätylle langalle ja värit vaihtuvat kauniisti niin, että lopputulos ei ole liian kirjava.

Tämä oli ensimmäinen neule itse kehräämästäni langasta, eiköhän jatkoakin jossain vaiheessa seuraa.

No onkos tullut kesä

2012-01-24T15:01:00.002+02:00

Miehen palmikkotakin piti valmistua jo viime kesäksi, mutta aina ei suju ihan niinkuin Strömsössä. Ajatus oli alunperin neuloa takki Mondial Fresco Softista, mutta kun olin neulomassa takin hihoja, minulle valkeni tosiasia, että lanka ei riitä mitenkään. Ja tietysti langan valmistus on lopetettu, joten lisää sitä ei saanut mistään. Joten ei muuta kuin kappaleet purkuun ja lanka vyyhdeille takaisin odottamaan jotain toista työtä. Hankin uudet langat, tällä kertaa Garnstudion Drops Muskatia ja hankin vielä lankaa ns. varman päälle. Mutta niin vain kävi, että tuokin lanka meni niin tiukalle että vaaleaa pohjaväriä jäi parin metrin pätkä.

Jotta työ olisi takunnut tarpeeksi, jouduin vielä uudesta langasta neuloessani purkamaan toisen etukappaleen lähes kokonaan, kun vasta liki valmiista kappaleesta huomasin, että tasku oli väärässä paikassa. Nyt kuitenkin takki on viimeinkin valmis ja tuleehan se kesä taas tämän talven jälkeen.

Malli on Schoeller Essinger/Skacelin Cabled Cardigan Vogue Knitting Men's Issue -lehdestä vuodelta 2002.

Miksi minä kehrään?

2012-01-15T21:23:00.003+02:00

Minulta on kysytty usein, miksi kehrään? Saahan lankaa kaupastakin. Mitä tuohon vastaisi, en oikein tiedä. Miksi käyn kaupungilla kahvilassa? Saahan kahvia kotonakin. Miksi neulon puseron ja hameen? Saahan niitä ties missä tehtyjä halvalla kaupastakin, vieläpä oikein käsinneulotun näköisiä, se kun on nykyään muotia. Miksi matkustan mutkaista tietä Italiaan? Onhan komeita maisemia täälläkin.

Niin, miksi?

Kun kehrään, kuulen rukin hurinan ja rullan kolinan lyhdyssä. Välillä poljinkin narisee, Madame kun on jo vanha. Tunnen sormissani villan venyvän säikeeksi, ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Manaan sormieni lipsahdusta kun säie katkeaa ja kehruu keskeytyy. Säikeitä yhteen kerratessa ylikierre purkautuu ja syntyy lankaa. Paikoin sisältää tuotannollisista syistä solmuja, kuten teollistenkin lankojen vyötteistä saa lukea. Kerin vyyhdeksi ikivanhalle viipsinpuulle, jolle on keritty kilometreittäin lankoja. Teen sitä samaa, jota esiäitini ovat vuosisatoja tehneet.

Tutkin valmista vyyhtiä, siinä on epätasaisuuksia. Kertauskierrettä voisi olla enemmän, säikeen kierrettä on paikoin liikaakin. Aina voi olla parempi, aina voi tehdä ohuempaa ja tasaisempaa lankaa. Lankaa saa kaupasta, mutta tämä lanka on minun omin käsin tekemääni, olen sen itse villasta käsilläni synnyttänyt.

Kehrään pehmeää villaa, jokainen villa on omanlaisensa. Bluefaced leicester on pehmeää, wensleydale kiiltää kuin silkki, suomenlammas on pehmeää, norjalainen karkeampaa. Silkkisekoite on ylellistä ja hienoa, kuin parhaan kahvilan pehmein cappuchino. Hehkuvat värit leikkivät langalla, rullalle kiertyy milloin purppuraa, milloin valkeaa, milloin luumunpunaista lankaa. Lapset tuijottavat vinhasti pyörivää lyhtyä silmät pyöreinä ja seuraavat langan värin vaihtumista. Ja jotain lumoavaahan siinä onkin.

Siksi minä kehrään.

satavuotias viipsinpuu

2012-01-11T22:12:00.003+02:00

Hullun veljentyttären harrastuksista kärsii koko suku, näin sanoin sedälleni, joka oli isäni pyynnöstä kaivanut heidän lapsuudenkotinsa ullakolta vanhan viipsinpuun. Puu lienee isomummoni (1883 - 1937) peruja, ellei ole vieläkin vanhempi. Eli karkea arvaus voisi olla että tuo on satavuotias vähintään. Tyvipäätä oli ajan hammas puraissut ja isäni korjasi sitä hieman, ja nyt kun laskee kierroksia ja sitä kautta langan metrejä, pysyy paremmin luvussa kun toinen sakara on vaaleampi. Puussa näkyvät puukon jäljet, kukahan lienee sen joskus iltapuhteinaan veistellyt?

Vaikka vanhuksella on ikää, se toimii aivan täydellisesti. Kuvassa on Louhittaren Luolan bluefaced leicesteriä ja tässä sama valmiilla vyyhdillä. Yhteensä 95 grammaa ja noin 295 metriä.

uusia ja vanhoja koruja

2011-12-18T19:52:00.004+02:00

Joulupuuhailujen myötä kaivoin korutarvikkeet esille ja korjasin samalla yhden hopeisen ristin ja yhdet omatekemät lasihelmet sekä vaihdoin yksiin korvakoruihin rihkamakoukkujen tilalle hopeiset. Samalla tein itselleni uudet korvakorut, joskus näin kaupassa mielenkiintoisia korvarenkaita ja päätin kokeilla, voisiko niitä hyödyntää. Rengas olisi saanut olla ehkä vähän pienempi, mutta hyvä näinkin. Hopealangasta voisi tietty tehdä itsekin vastaavan pohjan, mutta toistaiseksi tulokset eivät ole julkaisukelpoisia, joten tyydytään tällä kertaa tähän :) Helmet ovat Swarowskin kristalleja ja välissä pienet siemenhelmet böömiläisiä lasihelmiä. Kaksivuotias ehti nakata Swarowski-laatikon lattialle, joten korunteon ohessa sai hieman hyötyliikuntaakin lattialla otsalamppu päässä kontaten.

Pientä laittoa, osa 2

2011-12-04T21:59:00.004+02:00

Madamen liitokset eivät oikein kestäneet käyttöä ja hänen herkkää sieluaan syvästi järkyttänyt karhea norjanlammas taisi olla viimeinen niitti. Rukki nitkui ja notkui ja pyörä heilahteli kehrätessä sivusuunnassa niin pahasti että nyöri putosi pois paikaltaan, Madame kun ei tunnetusti siedä yhtään vähänkään kireämmällä olevaa nyöriä. Isäni neuvoi vahvistamaan reisien ja penkin liitoksia reiden juureen porattavilla puutapeilla, mutta kun mies tutki rukkia, kävi ilmi että reisien ja penkin väliset liitokset ovat aivan kunnossa, mutta jalkojen liitokset ovat löystyneet. Teimme isäni neuvojen mukaan ja mies porasi jalkojen juureen reiät, joihin pursotettiin puuliimaa ja sitten pantiin reikiin puutapit. Tappejakin sattui sopivasti olemaan valmiina, onneksi on IKEA ja koottavat huonekalut, joiden mukaan oli ystävällisesti pantu ylimääräisiä tappeja. Nyt vain odotellaan liiman kuivumista, jotta pääsen testaamaan, auttoiko ensiapu.

"Äiti, tää on mun lempivillatakki!"

2011-11-30T22:17:00.003+02:00

Esikoinen tarvitsi uuden villatakin ja juuri sopivasti Ravelryssä oli lankakauppa Titityyn järjestämä yhteisneulonta uuden Leikkipuistoneuleet-kirjan malleista. Niinpä neuloin Mari Muinosen Pirpa-takin, joka sopii mielestäni pojallekin ihan hyvin. Ainakin takin saaja oli hyvin tyytyväinen ja kun vielä värikin oli se ainoa oikea eli punainen, niin lapsi totesi: "Äiti, tää on mun lempivillatakki!" Voiko parempaa kiitosta ollakaan.

Yhteisneulonta päättyy marraskuun lopussa ja vaikka takki on ollut jo jonkin aikaa valmiina, jäi sen kuvaaminen vähän viime tippaan. Siksi se piti kuvata yöpuvun päällä :)

Neuloin takin Pirtin kehräämön pehmeästä kampavillalangasta ohjeen suurimman koon silmukoilla, jolloin neuleesta tuli juuri sopiva nelivuotiaalle.

Karkeaa norjalaista

2011-11-26T12:45:00.003+02:00

Madame sai shokin kun tarjosin hänelle Louhittaren Luolan norjanlammasta. Lanka oli Madamen mielestä aivan liian karkeaa ja rouheaa hänen herkälle sielulleen. Jouduin ottamaan kehrätessä aika monta erää ja puhumaan Madamelle kauniisti, jotta hän suostui kehräämään villan langaksi. Olisin halunnut tehdä hieman paksumpaa, mutta Madame ei kertakaikkiaan suostu vetämään yhtään paksumpaa lankaa. No, eiköhän tästäkin jotakin saa.

Lankaan tuli aika voimakas kierre, myös kertauksessa, mutta vyyhdin kastelu kuitenkin tasasi kierrettä niin että lanka taitaa kuitenkin olla käyttökelpoista. Vyyhti painaa 60 g ja siinä on n. 125 metriä kaksisäikeiseksi kerrattua lankaa. Kuvassa on taas 3 mm puikko mittasuhteita antamassa.

Madame tykkää näköjään norjalaisesta lampaasta yhtä paljon kuin ruotsalaiset hiihtokuningas Petter Northugista.

Kertauksen kautta voittoon

2011-11-22T13:44:00.005+02:00

Ohut lanka meinasi aiheuttaa sydämentykytyksiä kun kerin sitä ensin rullalta kerälle ja sitten kerästä kaksisäikeiseksi kertauskeräksi. Kaksisäikeiseltä kerältä kertaaminen on suht vaivatonta, mutta näköjään ohuen langan saaminen kaksisäikeiseksi keräksi on etenkin kerän alussa aikamoista temppuilua. Meni muutama metri lankaa hukkaan. Kertasin siis kaksisäikeiseksi, kaksivuotias kävi ystävällisesti kesken kertauksen säätämässä rukkiin vetoa ruuvia vääntämällä ja muutenkin kertauskierrettä on aika vähän kun pelkäsin ylikierrettä.

Mutta muuten lanka on aivan ihanaa. Louhittaren luolan BFL-villa on ihanan pehmoista ja se kiertyi kauniisti ohueksi säikeeksi. Lankaa on 40 grammaa ja metrejä n. 170. Kuitua on vielä jäljellä, joten taidan tehdä toisenkin vyyhdin ja miettiä sitten jos noista vaikka jotain neuloisikin.

Kuvissa oleva puikko on 3 mm.

Ohutta säiettä

2011-11-21T21:02:00.003+02:00

Huomenna ollaan suomalaista animaatiosarjaa siteeraten jännän äärellä kun tämä pitää saada pois rullalta ja kerrattua. Innostuin kokeilemaan, saanko aikaan ohutta säiettä. Kuvassa oleva puolen frangin kolikko on suurinpiirtein samankokoinen kuin viiden eurosentin lantti.

Se on lankaa!

2011-11-21T11:43:00.004+02:00

Lankaa alkaa vähitellen syntyä. Kehräsin kokonaisen 100 gramman topsin Louhittaren luolan käsinvärjättyä suomenlammasta. Metrejä tuli noin 150. Kierre ei ole ihan tasainen ja langassa on paksumpia kohtia, mutta toisaalta, eikös nämä "eläväpintaiset langat" ole nykyään kuuminta hottia ihan lankahyllylläkin :)

Madamen kanssa jouduttiin vähän neuvottelemaan säädöistä, kun hänen puuruuvinsa kierteet eivät ole tasaisia ja niinpä ämmä liikkuu hieman nytkähdellen ja Madame on erittäin tarkka nyörin oikean kireyden suhteen.

Ihan oikeaa lankaa!

2011-11-19T20:45:00.005+02:00

Edellisen postauksen langan kertaus ei sujunut ihan kuin Strömsössä. En hoksannut heti, että Madame veti vähän turhankin ahneesti ohutta lankaa, joten kunnon kierrettä ei syntynyt ja minä tietysti pelkäsin ylikierrettä ja säädin nyörin aika kireälle. Päätin että osittain täysin kertauskierteettömässä langassa ei ole mitään menetettävää ja kertasin sen uudelleen. Nyt se ainakin näyttää vähän langalta, vielä kun testaa miten se puikoilla käyttäytyy. Vyyhti ei ole suurensuuri, painoa 18 grammaa, mutta vyyhti se on pienikin vyyhti.

Nyt on rullalla ihanaa punaista Louhittaren luolan suomenlammasta. Saa nähdä, miten sen kertaus sujuu.

Lankaa!

2011-11-18T17:53:00.002+02:00

Tai siis ei tuo vielä lankaa ole kun sitä ei ole kerrattu. Mutta levätköön nyt hetken tuossa rullalla kehruun jälkeen. Käyn sitä välillä vähän silittämässä ja juttelemassa sille mukavia, niin jospa se sitten kertautuisikin kauniisti. Louhittaren luolan villat ovat aivan ihania, nyt uskaltaa jo harjoitella niilläkin lukemattomien hahtuva- ja hahtuvaismyttyjen jälkeen.

Pientä laittoa ja pikku vyyhti

2011-11-13T17:05:00.005+02:00

Vanha rukki on kuin vanha auto, se vaatii toisinaan pientä laittoa. Madame Rouet'n pyörä ei oikein tahtonut pysyä paikoillaan kun reiden yläpään uran pohjalla ollut metallitappi oli kulunut lähes kokonaan pois.Onneksi on mies, joka pienestä naulasta teki uuden tapin ja pyörä pysyy taas paikoillaan.

Tänään syntyi pikkupieni vyyhti lankaa, yksisäikeistä Pirtin kehräämön hahtuvaa, joka on kerrattu kaksisäikeiseksi. Ei sitä paljon ole, eikä se ole ihan ohutta, mutta on se lankaa kuitenkin :)

Madame Rouet

2011-11-12T00:13:00.004+02:00

Madame Rouet saapui tänään uuteen kotimaahansa Sveitsiin. Kotoisin hän on jostain Suomesta ja isäni poimi hänet heinolalaiselta kirpputorilta talteen. Purin Madamen ympäriltä vanerilaatikon, kokosin rukin ja huolimatta myöhäisestä illasta, ja samaan aikaan menossa olevasta Viro-Irlanti -ottelusta viritin rouvaan nyörin ja kokeilin kehräämistä.

Hyvin toimii, tämä ei ole ihan silkinhienointa lankaa, mutta onpahan elämäni ensimmäinen kehräys. Pirtin kehräämön kaksisäikeistä hahtuvaa, jonka onnistuin jopa kertaamaan. Rukissa ei ollut kuin yksi rulla, mutta isäni teki kolme muuta rullaa ja rullatuolin, joten kertauskaan ei ole ainakaan välineistä kiinni. Tämä ei jää tähän, vastedes tässä blogissa tulee varmasti olemaan myös kehräystarinoita. Kehräys on mukavaa ja haastavaa ja tunnen olevani jonkin hyvin uuden, pitkän ja mutkaisen tien alussa :)

Äitin huivi - ema sall

2011-10-22T19:22:00.005+03:00

Äitini täyttää tänään 70 vuotta. Olen ikuisesti kiitollisuudenvelassa äidilleni, koska hän on opettanut minut neulomaan ihan pienenä. Niin pienenä että en edes muista, milloin olen neulomisen oppinut ja vanhemmiltani olen myös perinyt rakkauteni käsitöihin ja oppinut arvostamaan kädentaitoja. Äidille oikeastaan aivan itsestäänselvä syntymäpäivälahja oli Haapsalun huivi, neuletyö, johon jouduin panemaan likoon kaiken taitoni, mutta jonka tekeminen on puhdasta riemua ja nautintoa.

Huivin mallineule on Kuningatar Sofian huivi Aime Edasin ja Siiri Reimannin kirjasta Haapsalu sall. Mallineule on haapsalulaisen käsityöosuuskunta UKUn kokoelmista 1970-luvulta ja se on alunperin Sinaida Sõerin käsialaa. Kuningatar Sofian nimen mallineule sai, kun Viron tasavallan presidentin kanslia tilasi vuonna 2009 haapsalulaisilta neulojilta huivin Espanjan kuningatar Sofialle lahjoitettavaksi kuningasparin Viron-vierailulla.

Lanka on Knitting Goddess Lace ja tämä tumma purppuranpunainen sopii äidilleni aivan täydellisesti. Mallineule osoittautui yllättävän haastavaksi vaikka se kaaviona vaikutti aika yksinkertaiselta. Huivia ommellessa lisähaasteen tarjosi nelivuotias, joka onnistui katkaisemaan langan kesken ompelun. Siitäkin selvittiin ja nyt huivi on valmis ja äitini hartioilla.

Mu emal oli täna 70. sünnipäev. Olen temale alati tänulik kuna ta õpetas mind kuduma nii pikk aeg tagasi et ma isegi ei mäleta, millal ma kuduma õppisin. Samuti oma vanematelt olen saanud pärandiks oma armastuse käsitöö vastu. Nõnda oli üsna enesestmõistetav et koon oma emale sünnipäevakingiks Haapsalu salli - töö mis nõudis mult peaaegu kõik mu oskused aga mis samas pakus kudumise käigus puhast rõõmu.

Salli kiri on Kuninganna Sofia kiri Aime Edasi ja Siiri Reimanni raamatust "Haapsalu sall". Kiri on pärit kooperatiiv "UKU" kogust, autoriks Sinaida Sõer. Kuninganna Sofia kirja nime ta sai pärast seda kui Eesti Vabariigi presidendi kantselei tellis Haapsalu meistritelt salli kingiks Eestit riigivisiidil külastanud Hispaania kuningannale 2009. aastal.

Minu salli lõng on Knitting Goddess Lace, mille tumeda purpura toon sobis väga hästi mu emale. Kiri osutus raskeks kuigi ta näis skeemilt vaadates üsna lihtne välja. Äärepitsi salli äärde õmblemisel tekkis veel üks raskus, kuna mu neljaastane laps suutis lõnga katki teha. Aga ka sellest saime välja ja praegu on valmis sall mu ema seljas.

Huivi menee sormuksesta läpi eli täyttää perinteisen haapsalulaisen huivin ohuustestin :)
Sall sõrmuses ehk täidab traditsionaalse haapsalu salli mõõdu :)

Pingotuskehikossa huivin kuvio toi mieleen itämaisen maton
Raamis salli kiri tuletab meelde idamaise vaiba.

Prinsessasynttärit

2011-10-16T21:18:00.005+03:00

Pieni prinsessa täytti kuusi vuotta, ja niinpä tein päivänsankarille korun ja korulle rasian. Koruun käytin lasihelmiä ja hyväksi havaitsemaani tekniikkaa yhdistää korupiikkeihin tehdyt kappaleet välirenkailla. Juhlien teema oli prinsessasynttärit, ja vieraita kehoitettiin pukeutumaan teeman mukaisesti, joten tein pienille prinsseille hopeanvärisestä kartongista, strasseista ja foliokartongista leikkaamistani koristeista kruunut.

Ostoksilla Tallinnassa

2011-08-28T14:10:00.008+03:00

Kävin Tallinnassa ja tietysti myös lankaostoksilla. Pronksin lankakaupassa kävi sulovilenit eli piti ostaa kun halvalla sai :) Nämä pellavalangat ovat kuulemma jostain liettualaisesta "linavabrikusta" eli pellavatehtaasta, tarkemmin myyjä ei osannut sanoa. Ravelryn lankoja tutkittuani päättelin että nämä voisivat olla liettualaisen Siulasin lankoja, mutta en ole ollenkaan varma. Isompi puola on viisisäikeistä ja vähän vaaleampi pienempi kerä on kuusisäikeistä. Lanka on varsin ohutta, lace- tai korkeintaan fingering-vahvuista. Mutta oli mitä oli, näyttävät hyviltä vaikka kesäisten pitsipuseroiden tarpeiksi:

Kävelin Viru-kadulla Salamanderin kenkäkaupan ohi, peruutin viisi askelta taaksepäin varmistuakseni että en nähnyt unta. Nämä kengät suorastaan huusivat minua, täydelliset ihanat Gaborin kengät täkäläiseen syksyyn.

Tunnustus

2011-08-15T22:25:00.004+03:00

Sain Minnalta Villakeränen-blogissa tämän tunnustuksen. Kiitos, ihanaa että blogistani pidetään <3 Lähetän tämän tunnustuksen edelleen taitaville käsityöläisille Piialle Handmade & unique by Piia -blogiin, Unajan unelmiin ja puuhastelevalle muorille. Nämä taitavat naiset osaavat paitsi neuloa, myös ommella toinen toistaan upeampia vaatteita, mitä taitoa etenkin heissä ihailen.

Ja sitten tunnustuksen edellyttämät paljastukset itsestäni:

Lempiväri: Valkoinen, musta, viininpunainen, purppura, tumma sammaleenvihreä, violetti, luumu, hopea

Lempiruoka: Fondue (onneksi elän juustohiiren ihmemaassa :), tomaattikeitto

Minne haluaisin matkustaa: Roomaan, Berliiniin, korkeille vuorille vaeltamaan tai talvella laskemaan mäkeä

Arpajaispalkintosormikkaat

2011-08-15T22:19:00.002+03:00

Lupasin kesän hauskimmalla reissulla eli Savolaisen Osakunnan Tervahöyryllä neuloa arpajaisissa lahjakortin voittaneelle sormikkaat. Lunastin lupaukseni Julia Müllerin Knotty-sormikkaillla, jotka neuloin liukuvärjätystä harmaasta Sandnes Mini Palett -langasta. Toivottavasti nämä lämmittävät saajan käsiä talven kylminä päivinä ja toivottavasti nämä tuovat yhtä suurta iloa saajalle kuin neulojallekin.

Kesäkäsitöitä - Trillian

2011-08-11T23:47:00.003+03:00

Martina Behmin Trillian oli kätevä kesälomakäsityö. Yksi kerä Wollmeise 100 % Merino WD True Lovea mahtui mukavasti käsilaukkuun ja niinpä tämä huivi kulki mukanani koko Suomen-matkan ajan. Huivi on varsin helppo, mutta kun välissä piti tehdä vähän muitakin kesäkäsitöitä, niin sain tämän huivin vasta nyt valmiiksi. Voimakas purppuranpunainen väri tuo toivottavasti iloa synkkiin tuleviin talven pimeisiin iltoihin. Nyt ei enää puutu kuin takki, jonka päällä näitä huiveja talvella pitää :)

Kesäkäsitöitä - kirsikkainen Daybreak

2011-08-09T19:38:00.004+03:00

Kun neuloo kesällä villahuivin, tulee lämmin kesä, ajattelin joskus alkukesästä ja pitihän tuo paikkansa ainakin heinäkuun helteiden aikaan Suomessa. Tämä viileiden iltojen lämmittäjä on Stephen Westin Daybreak, lankoina Wollmeise 100% Merino Dunkle Kirsche ja Verschuskaninchen II, jotka sopivat toisiinsa jokseenkin täydellisesti. Neuloin huivin valmiiksi jo ennen juhannusta, mutta nyt vasta sain sen pingotettua ja kuvattua.

Kesäkäsitöitä - vihreä toppi

2011-08-08T13:41:00.005+03:00

Sisareni pyysi minua neulomaan hänelle kesätopin ja sopivasti kesän Käsitöö-lehdessä oli Ruth Vilusaarin toppimalli, joka täytti siskoni toiveet. Tein topin paremman puutteessa Novitan Miamista, kun piti saada työ äkkiä puikoille ja valmiiksi, jotta ehdin tehdä sen Suomen-lomani aikana. Lanka on vähän ohuempaa kuin ohjeen alkuperäinen Patons Washed Haze Aran, joten lisäsin työhön pari mallikertaa. Pidin ylhäältä alas suljettuna neuleena neulottavasta mallista kovasti, ja mikä tärkeintä, myös siskoni oli lopputulokseen tyytyväinen. Toivotaan siis loppukesään aurinkoisia purjehduskelejä.

Pieni punainen huivi

2011-06-17T12:47:00.005+03:00

Nelivuotiaan pieni punainen huivi eli Martina Behmin Hitchhiker Wollmeise 100% Merino WD Granatapfelista. "Äiti, mä tykkään tästä kun tämä on punainen!" Äitikin tykkää, jopa siinä määrin, että vaikka huivi on aika pieni, voi olla että äiti joskus vähän lainaa sitä syyskylmillä.

Neuloin huivin vaihteeksi 25-senttisillä nr. 3 Knit Pron suorilla puikoilla ja totesin ne taas kerran eri hyviksi huivipuikoiksi. Lankaa huiviin meni 51 grammaa, kooltaan tämä on noin puolet aikuisen huivista.

Hitchhiker

2011-06-15T16:39:00.005+03:00

Vaikka hellesäällä ei ensimmäiseksi tule mieleen neuloa villahuivia, tein sen silti. Ravelryssä on yhteisneulontana Wollmeisen langoilla Martina Behmin malleja ja Hitchhiker-huivi viehätti minua sen verran, että päätin kokeilla miltä se näyttää monivärisestä Wollmeisesta neulottuna. Lanka on 100% Merino Unglücksrabe, joka muistuttaa jonkin verran Grapes for Sheri -väriä. Neuloin huivin nr. 3 puikoilla ja onnistuinpa tämän huivin aikana neulomaan yhden Knit Pron puisen pyöröpuikon kärjestään halki.

Villan neulominen näyttää olevan hellesään tuoja, joten ehkä jatkan vielä muutaman villahuivin parissa tänä kesänä jotta pysyy säät suotuisina.

Pommi

2011-06-13T21:08:00.004+03:00

Angry Birds Bomb Bird, malli Karla Fitch. Langat Grignasco Carina (löytyi muuten ruokakaupasta, aika hyvät markettilangat täälläpäin!) ja Schachenmayr nomotta Catania, virkkuukoukku 2,5.

Keltainen lintu

2011-06-03T02:40:00.003+03:00

Angry Goldfinch malli Karla Fitch, langat Schachenmayr nomotta Catania ja Novita Tennessee, virkkuukoukku 2,5

Sininen lintu

2011-06-02T16:01:00.004+03:00

Angry Blue Bird, malli Karla Fitch, langat Schachenmayr nomotta Catania, Novita Kotiväki ja Novita Tennessee, virkkuukoukku 2,5

Possu

2011-05-29T15:10:00.003+03:00

Angry Birds Pig, malli Karla Fitch, langat Schachenmayr nomotta Catania ja Novita Tennessee, virkattu nr. 2,5 koukulla

Änripöötsejä

2011-05-28T23:59:00.002+03:00

Nelivuotias esikoiseni on innokas Angry Birds -fani ja hän ei taida olla ainoa, jonka tuo nerokkaan yksinkertaisen hauska kännykkäpeli on lumonnut. Katselimme yhdessä Ravelrystä ja The Itsy Bitsy Spider Crochet -blogista virkattuja Angry Birdsejä ja siitä saakka lapsi on muistanut kysyä: "Äiti, koska sä teet mulle änripöötsejä!" Tässä on ensimmäinen eli Angry Birds Cardinal, malli Karla Fitch, langat Schachenmayr nomotta Catania ja musta lanka on Novitan Tennesseen joku ikivanha lankalaatikon pohjalta löytynyt jämä. Täytin linnun polyesterivanulla ja kun lasten leikeissä taistelut voivat olla ankaria, kirjoin silmien keskiosan irtoavia osia välttääkseni.

Mies tuumi, että Angry Birdsit voisivat olla mobiililaitteiden tietoturvatutkijan työpöydällä hauska lisä, joten tämä ei taida jäädä ainoaksi lajissaan.

Väriterapiaa

2011-05-21T14:07:00.004+03:00

Titityyn suuri Catania-paketti on syötävän herkullista värien ilotulitusta! Näistä tulee paitsi Angry Birds -lintuja nelivuotiaalle fanille, myös jotain raidallista. En tiedä vielä mitä, mutta tuollainen lankakasa on mitä mainioin inspiraation lähde :)

Suomalaiset mysteerisukat ja Daybreak

2011-05-15T13:39:00.005+03:00

Villasukkia ei voi olla koskaan liikaa, joten kun luin Ravelrystä Suomalainen mysteerisukka -yhteisneulonnasta päätin samantien osallistua siihen. Malli on Jenni Östermanin Ykskyntöset, jossa on yhdistetty todella viehättävällä tavalla kuvio- ja kirjoneuletta. Sukissa on käytetty myös minulle vieraampia tekniikoita kantapäässä ja lyhennetyin kerroksin neulotussa kärjessä. Sen verran poikkesin ohjeesta ja tein äidin neuvojen mukaan, että neuloin kiilakavennukset joka kerroksella. Minun koipeeni kun pidempi kiila ei oikein istu. Kärjen päättelyn tein silmukoinnin sijasta kolmen puikon päättelyllä. Lanka on Wollmeisea, pohjavärinä Twin Im Jahr der Ratte ja kuvioväreinä Twin Brombeere, Twin WD Fuchsia ja 100% Merino WD Orient. Nämä sukat ovat niin ihanat, että jos ja kun terät kuluvat puhki, neulon samoihin varsiin vielä varmasti hyvin monet terät.

Niinikään Ravelryssä oli yhteisneulonta Stephen Westin malleista. Westin huivit ovat minusta kuin luotuja monivärisille Wollmeiseille, joten valitsin Daybreak-huiviin väreiksi WD Orientin ja WD Granatapfelin. Raitaosuutta neuloessa mietin, että sointuvatko nämä värit vähän turhankin hyvin yhteen, mutta lopputuloksesta tuli kuitenkin mielestäni tarpeeksi raidallinen. Reuna on ainaoikeinneuletta toisin kuin ohjeessa, kun kävi innokkaalle neulojalle työtapaturma. Vasta valmiista neuleesta huomasin että kas, huivissahan reunassa kuuluisi olla nurja raita vain joka neljännellä kerroksella eikä joka toisella kuten minun huivissani. Hetken mietin purkamista, mutta päädyin jättämään tuollaiseksi, kun huivilla on muutenkin kokoa aika reippaasti. Aina ei mene niinkuin Strömsössä :)

Lankaostoksilla Piemontessa

2011-04-25T14:49:00.017+03:00

Appivanhempani vuokrasivat talon Castell' Alferon kylästä Italian Piemontesta. Sieltä käsin retkeilimme muutaman päivän ajan Piemonten kauniissa kaupungeissa. Lankahamsteri ei tietenkään voinut kulkea lankakauppojen ohi poikkeamatta niihin sisään.

Casale Monferraton kaupungista löytyi toinen toistaan ihanampia italialaisia lankoja myyvä puoti, josta mukaan tarttui Adriafil Cheopea ja Lana Gatto Jaipuria. Näistä tulee ihania pitsipuseroita.

Astin kaupungista löytyi hametta ja kenkiä etsiessä niinikään lankakauppa, jonka ikkunassa minua odottivat täydelliset langat miehen palmikkotakkia varten. Mukaan lähti luonnonvalkoista Mondial Fresco Softia ja raidoiksi tummansinistä Sesia Windfallia.

Lankoja ostaessa kävi mielessä, että lankakaupoissa asiointi saattaisi olla hieman helpompaa, jos osaisi paikallista kieltä edes lukusanojen ja värien verran, mutta sujuihan tuo kielitaidottomanakin. Palvelu oli kielimuurista huolimatta erittäin ystävällistä molemmissa kaupoissa ja langat olivat kauniisti esillä. Astin kauppa möi myös valmiita neuleita ja muita käsitöitä. Astista sain kaupan päälle myös italiankielisen idea&filati -neulelehden numeron, joten ei kun neulesanastoa italiaksi opiskelemaan saksan jälkeen kun edellisellä matkalla poikkesin saksankielisessä Sveitsissä Luzernissa kirjakauppaan, josta vaelllus- ja matkaoppaiden lisäksi mukaan tarttui pari neulekirjaa, Leslie Stanfordin ja Melody Griffithin Das Grosse Strickmusterbuch (The essential stich collection) ja Lynne Wattersonin Das Grosse Buch der Zopfmuster (The Very Easy Guide to Cable Knitting).

Löytyivät ne kengätkin lopulta, pitsi- ja kenkähullulle aivan täydelliset ihanat Benettonin popot. Korot olisivat riittäneet vähän matalammatkin, mutta eihän tuollaisia ihanuuksia voi jättää ostamatta.

Ai niin, olihan siellä upeaa tiiliarkkitehtuuriakin, joten ei reissu sentään pelkkää shoppailua ollut.

Hellehamppu

2011-04-24T17:33:00.002+03:00

Varmin tapa saada sää muuttumaan viileämmäksi on panna puikoille helletoppi. Topin valmistuttua sää toki lämpeni jälleen ja topilla on ollut käyttöä. Malli on Arja Viitalan Helletoppi Novita kesä 2008 -lehdestä, lanka Lanaknits Allhemp 6 väri Lilac. Ohjeen langanmenekki on onneksi sen verran pielessä että kolme vyyhtiä Allhempia eli 300 g riitti reilusti L-koon toppiin ja jämistä saa vielä pari tiskirättiäkin.

Kuvassa on myös edellisen postauksen Unkarin syreeni -huivi. Nyt kelpaa kesän tulla :)

Unkarin syreeni

2011-04-11T23:22:00.003+03:00

Kun näin Jaipur Silk Finon tämän värin, tuli mieleeni heti Siiri Reimannin ja Aime Edasin Haapsalu sall -kirjan Sirelilehekiri 1. Harvoin lanka ja mallineule ovat osuneet aivoissani näin täydellisesti yhteen kuin tässä huivissa. Minun mielikuvissani juuri kukkaan puhkeava unkarin syreeni on tumman täydellisen syvän violetti. Täällä Sveitsissä en ole keskellä kauneinta kevättä kukkivia unkarin syreeneitä nähnyt, mutta tässä huivissa niitä nyt kukkii.

Reunapitsi on samoin Haapsalu sall -kirjasta ja huivi on neulottu haapsalulaisella tekniikalla reunapitsit erikseen neuloen ja valmiiseen huiviin ommellen.

Kui nägin Jaipur Silk Fino lõnga selle värvi, mõtlesin kohe Siiri Reimanni ja Aime Edasi raamatu "Haapsalu sall" Sirelilehekirja 1 peale. Lõng ja muster läksid mu mõtetes kohe kokku, sest mu kujutus õitsema hakkavast ungari sirelist ongi just selline ilus sügav punase tooniga violett värv. Siin Šveitsis pole näinud ungari sireleid aga siin sallis nad nüüd õitsevad.

Äärepits on samuti raamatust "Haapsalu sall". Sall on kootud haapsalu salli tehnikaga ehk äärepits on kootud eraldi kahes osas ja pärast valmis salli äärde õmmeldud.

viisivuotiaan kaulakoru

2011-03-26T11:23:00.003+02:00

Väkersin taas korun pikku päivänsankarille. Muutossa häviää aina tavaroita ja tällä kertaa kadoksissa on kahdet helmipihdit. Piti käydä miehen työkalupakilla kaivamassa sivuleikkurit ja kärkipihdit. Hyvin onnistui niilläkin, vaikka kieltämättä helmitöissä riittäisivät vähän sirommatkin pihdit.

Koivupuu

2011-03-26T11:04:00.004+02:00

Veera Välimäen Folded on niin hyvä malli, että neuloin heti edellisen perään toisenkin puseron. Lanka on Wollmeisea, väri nimensä mukainen Birkenrinde ja WD Birkenrinde, joissa ei kovin suurta eroa ollut. Vartalo-osa ja hihat ovat Twin 80/20 Sockenwollea ja kaarroke 100% Merinoa. Hyvin onnistui kahden eri langan yhdistäminen samaan työhön. Tämän puseron neuloin kokonaan metallipuikoilla ja edellistä puseroa neuloessani tein mielenkiintoisen havainnon: Puisilla pyöröpuikoilla neulon jostain syystä aavistuksen löysempää kuin metallisilla.

Tämän jälkeen teki mieli neuloa jotain ihan muuta kuin sileää neuletta, joten nyt on puikoilla pitsihuivi, mutta siitä tarkemmin tuonnempana.

Ruusunpunaista

2011-03-01T11:06:00.003+02:00

Ravelryssä alkoi helmikuun alussa yhteisneulonta Veera Välimäen malleista Wollmeisen langoilla. Folded viehätti minua yksinkertaisella tyylikkyydellään ja tällainen sileäpintainen malli on kuin luotu värikkäille Wollmeisen langoille.

Tein puseron raidoittamalla Dornröscheniä, WD Dornröscheniä ja WD Fuchsiaa. Lanka on 80/20 Twin Sockenwolle ja käytin ohjeessa mainittuja pienempää tiheyttä ja puikkoja. Puikot 2,5 mm ja 3 mm, tiheys 26 s./10 cm. Lankaa meni yhteensä 410 g.

Uusiin maisemiin

2011-02-17T17:03:00.005+02:00

Tämä blogi on viettänyt viime ajat hiljaiseloa, kun olen vaihtanut tällä välin asuinmaata Sveitsiin Genevenjärven rannalle. Mies sai Lausannesta töitä ja niinpä meidän tuli tehdä kuin Kolumbus konsanaan ja lähteä tuntemattomalle maalle. Paikallinen agentti auttoi meitä asunnon saamisessa ja muissakin muuttoon liittyvissä asioissa ja kun hän kertoi olevansa parikuisen vauvan tuore isä, niin mikäpä muukaan olisi ollut sopivampi lahja kuin vauvan sukat ja myssy.

Myssy on Gro's Sweet Baby Cap ja sukat inspiroin itse. Lanka on molemmissa Wollmeise 100 % Merinon keväisen vihreänkirjava väri WD Skarabäus

Kuutamo

2010-12-21T13:14:00.004+02:00

Nimesin tämän haapsalulaisella tekniikalla neulotun huivin Kuutamoksi Knitting Goddess Lace -langan grafiitinharmaan sävyn innoittamana. Jos Jaipur Silk Finon hopeanharmaa väri ja Siiri Reimannin ja Aime Edasin Haapsalu sall -kirjan Pajulehekiri toivat mieleen Tartossa Emajoen ylle kaartuvat hopeapajun oksat, niin tämä saman kirjan Pajulehekiri nuppudega ja mustanharmaa väri tuovat mieleen saman maiseman kuun valossa.

Mutta Kuutamolla on myös toinen, minulle tärkeä tarina. Äitini kertoi äitinsä muistelleen lapsuuttaan, jolloin isomummoni - äitini mummo siis - oli neulonut köyhän perheen leivänjatkoksi kirkkaina talvi-iltoina kuun valossa kallisarvoista lamppuöljyä säästäen. Noista ajoista on pitkä matka näihin sormuksesta läpi meneviin hienoihin pitsineuleisiin, mutta taustalla on sama käsityön traditio ja oman käden taitojen arvossa pitäminen ja niiden hyödyntäminen. Kunnianosoituksena vanhoille mestareille neuloin tämänkin huivin vanhalla haapsalulaisella tekniikalla eli reunapitsi on neulottu kahdessa osassa erikseen ja ommeltu huiviin jälkikäteen.

Huivista tuli aika suuri, pingotuspuista meinasi loppua mitta kesken. Keskiosassa on kahdeksan kuudentoista silmukan mallikertaa rinnakkain ja keskiosa on neulottu nr. 3 puikoilla. Reunapitsi on myös Haapsalu sall -kirjasta ja se lisäsi leveyttä melkoisesti, etenkin kun neuloin sen nr. 4 puikoilla. Olisi ehkä riittänyt puoli numeroa pienemmätkin puikot.

Lasihelmiä

2010-12-20T12:51:00.005+02:00

Kolmen kaulakorun, korvakorujen ja rannekorun sarja lasihelmistä. Hieman erimittaisia kaulaketjuja voi käyttää joko yhdessä tai erikseen.

Lasi on kiehtova materiaali, se on jotenkin viehättänyt minua aina ihan pikkulapsesta alkaen kun tuijotin lähes lumoutuneena lasinpuhallusta Pertunmaan Kuortissa Studiolasin lasiseinän takaa. Lasi on uskomattoman monivivahteinen ja kaunis ja moniulotteinen materiaali ja näköjään se on kaunista koruissakin.

Pienen prinsessan rannekoru

2010-12-11T18:34:00.006+02:00

Pieni tyttö täytti neljä vuotta, ja tunnetusti pienet tytöt pitävät kaikesta kauniista ja kiiltävästä, joten tein pienelle päivänsankarille rannekorun lasihelmistä. Tekniikka vaikutti sen verran toimivalta, että taidan soveltaa samaa jatkossakin.

Hopeapaju

2010-11-21T19:18:00.003+02:00

Neulojille tutun toisen sukan syndrooman lisäksi on näköjään olemassa myös huivin pingotuksen syndrooma. Neuloin tämän silkkihuivin jo kesällä, mutta vasta nyt pingotin sen ja otin huivin käyttöön. Mallineule on Haapsalu sall -kirjan Pajulehekiri ja vaikka huivi on neulottu, toisin kuin aidot villaiset Haapsalun huivit, silkkilangasta, se on tehty haapsalulaisella tekniikalla eli reunapitsi on neulottu erikseen ja ommeltu huivin keskiosaan. Lanka on Jaipur Silk Finon upea hopeanharmaa, josta tulee mieleen Tartossa Emajoen ylle kaartuvat hopeapajun oksat.

Flunssaa ja villahousuja

2010-11-17T13:51:00.003+02:00

Olen potenut flunssaa pidemmän kaavan mukaan, ja mitäpä sitä muutakaan flunssaisena tekisi kuin neuloisi villahousuja. Nämä housut ovat siitä erikoiset, että neuloin lahkeet samanaikaisesti magic loop -tekniikalla ja totesin sen eri näppäräksi tavaksi neuloa. Taas voi kysyä, että miksiköhän en ole aikaisemmin tuota kokeillut. Mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan. Lanka on Pirtin kehräämön hahtuvan kaunis liukuvärjätty sävy Lupiini, jolla nimellä se ainakin Titityyllä on myynnissä.

Hahtuvaa

2010-11-03T14:22:00.005+02:00

Monet hahtuvakiekot ovat alunperin kaksisäikeisiä, kuten tämäkin oranssinkirjava Pirtin kehräämön liukuvärjätty hahtuva. Aikanaan kun tein pikkuvauvalle villahousuja, kerin sen käsin yksisäikeiseksi, jotta sain ohuemmat housut. Nyt kun vauva on jo vähän isompi, tuli taas tarve kaksisäikeisestä hahtuvasta neulotuille housuille. Joten eikun kerimään uudestaan.

Esikoinen oli innoissaan kerimisestä, ja kerimismylly on eri jännittävä vekotin. Lopulta hahtuva saatiin kerittyä ja puikoille ja lopputulos on tässä:

Pitkälahkeiset villahousut, malli Riitta Tehikosken Vauvan villavaippahousut Moda 4/2009 hieman mukailtuna. Nyöriin käytin Malabrigo Worsted Merinon Hollyhock-värisen jämäkeränyttösen.

Villahousut

2010-11-01T14:19:00.003+02:00

Neuloin Punta Yarnsin Merisoftista kuopukselle talveksi pitkälahkeiset villahousut. Lanka on todellakin nimensä veroista, eli pehmeää ja vaikka vähän arastelin kirjavaa sinivihreää väriä neuloessani, tuli lopputuloksesta kuitenkin ihan hauska. Kestovaippakäyttöön nämä housut on lähinnä ajateltu, vaikka kuvassa niitä sovitettiinkin yöpuvun päälle.

Ensilumi

2010-10-15T13:12:00.001+03:00

Väriä!

2010-10-10T12:34:00.003+03:00

Kokeilin lankojen värjäystä Kool Aid -juomajauheella. En ole koskaan aikaisemmin värjännyt mitään, paitsi kantoliinoja pesukoneessa, joten varsinainen käsinvärjäys on ihan uutta. Sain joskus jossain vaihdossa vaaleansinistä JaggerSpun Zephyr WoolSilk 2/18 -lankaa. En pitänyt sen alkuperäisestä väristä, joten panin sen pataan Cherry-jauheen kanssa.

Lopputulos näyttää tältä, kuvassa ylimpänä. Muut langat ovat valkoista Novita Bambinoa.

Täydellisiä aaltoja metsästämässä

2010-10-08T13:25:00.002+03:00

Minulla on ollut jokseenkin koko liinailu-urani ajan tavoitteena löytää täydelliset aallot, Didymoksen Wellen-liina siis. Aallot ovat notkeita, joustavia ja tukevia eli kaikki kudottujen liinojen parhaat puolet samassa paketissa. Mutta aina on joku tökkinyt, jos ei muu, niin ulkonäkö. Nyt sitten Jumbon kantoliinatreffeillä kohtasin yksilön, joka oli pakko ostaa seuraavaksi ehdokkaaksi Täydellisiksi Aalloiksi. Aubergine-aallot on pehmein koskaan hypistelemäni aaltoliina, eikä värikään ole hullumpi. Reilu 3,5-vuotias painaa jonkin verran, mutta vielä tuotakin hetken kantaa, jos ei muuten niin kansainvälisen kantoliinailuviikon kunniaksi.

Käpistelykynsikkäät

2010-10-02T11:47:00.003+03:00

Wollmeise 100 % Merino WD Blue Bell oli juuri sopiva lanka miehen käpistelykynsikkäisiin. Palmikkokuvio on vanhan Novitan Käsinneulonnan ABC-kirjasta lapsen aran-puserosta ja kynsikkään malli on vähän muokattu Jody Scofieldin Merletto Mitts.

Koruja

2010-09-29T15:31:00.002+03:00

Merletto

2010-09-16T15:12:00.003+03:00

Jotta syksylläkin tarkenisi neuloa pihalla, neuloin itselleni Jody Scofieldin Merletto-kynsikkäät. Pitsin ja palmikon muodostama kuvio on todella kaunis, ja kun Wollmeise-vyyhdit ovat tunnetusti riittoisia, tein samasta langasta vielä Merletton innoittamana lyhytvartiset sukat samalla kuviolla. Lanka on upea Wollmeise Sockenwolle 80/20 Magnolie, joka näyttää kaikissa kuvissa hieman eri väriseltä ja luonnossa vielä kauniimmalta. Nyt kelpaa syksyn tulla.

Wollmeise

2010-09-09T17:36:00.003+03:00

100 % WD Blue Bell
100% Barist "O"
100% Barist "O"
100 % Unglücksrabe (Okzident?)
100 % WD Jeton
100 % Unglücksrabe (Daisy?)
100 % WD True Love
100 % Unglücksrabe (Grapes for Sheri?)
100 % Petit Poison nr. 5
100 % Petit Poison nr. 5

100 % WD Campari Piccolo
100 % WD Campari Piccolo
100 % Campari Piccolo
100 % WD Orient
100 % Aurora
100 % Herzblut
100 % WD Ruby Thursday
100 % Ruby Thursday
100 % Dunkle Kirsche

100 % Verschuskaninchen (Tollkirsche?)
100 % WD Tollkirsche
100 % Verschuskaninchen
100 % Verschuskaninchen (Merlot?)
Twin Magnolie Dark
Twin WD Sanguinello
Twin Sanguinello
Twin WD Orient
Twin WD Sanguinello
Twin Herzblut
Twin WD Rosenrot
Twin Merlot

sukkaa pukkaa - ja vähän lapastakin

2010-09-09T11:35:00.005+03:00

Syksy tuli kerrassaan yllättäen, joten piti mökkireissulla taas poiketa ruokakaupan lankahyllylle ja ruveta neulomaan sukkia. Piti myös ostaa puikot, kun eihän noita sukkapuikkoja muutenkaan ole vielä vähintään tarpeeksi. Novitan Tico Ticosta - kuka kumma näitä lankojen nimikammotuksia oikein keksii - tein raitasukkia Jared Floodin Noro-raitojen hengessä kahdella värillä raidoittaen.

Pienemmälle tein myös pienet pitkävartiset lapaset. Ajattelin, että pitkä napakka joustinneuleinen varsi pitäisi tumpun vähän paremmin kädessä, vaan taisi olla toiveajattelua. Yksitoistakuisen taito napata lapanen tai sukka pois sekunnissa on jotain uskomatonta. Taidan seuraavaksi suunnata etsimään tumpunpidikkeitä.

Punakirjavat raitasukat näyttävät niin hauskoilta, että taidan tehdä sellaiset itsellenikin. Ei kai villasukkia ole koskaan liikaa.

Pitsiä ja palmikkoa

2010-08-19T14:52:00.004+03:00

Pitsihuivien neulomisen lomassa teki mieli neuloa jotain vähän paksummastakin langasta, joten ostin mökillä ruokakauppareissulla Novitan Luxus Cottonia ja tein siitä hihattoman kesäpuseron. En osannut päättää, teenkö pitsiä vai palmikkoa, joten päädyin molempiin.

Pitsinpingotusta

2010-07-08T19:04:00.004+03:00

Mies teki puurimoista ja -tapeista minulle huivinpingotuspuut Haapsalu sall -kirjan mallin mukaan. Huivit eivät ole vielä pingotusvaiheessa, mutta uusia puita testattiin vähän aikaa sitten valmistuneella virkatulla pitsiverholla. Malli on oma kehitelmä, johon yhdistin kaksi pitsiä Barbara ja Marlies Müllerin Isoäidin pitsejä -kirjasta. Lanka on Novitan Virkkauslanka ja virkkasin työn 1,75 metallikoukulla.

Silmukkamerkkejä

2010-07-07T13:34:00.007+03:00

Haapsalun huiveja ja etenkin niiden reunapitsejä neuloessa tarvitaan paljon silmukkamerkkejä. Niinpä kokeilin tehdä niitä itse, ostin Swarowskin kauniita kirkkaita lasihelmiä, jotain pienempiä tummia lasihelmiä ja antrasiitin värisiä siemenhelmiä ja korupiikkejä ja välirenkaita ja kärkipihdit ja lattapihdit ja sivuleikkurit ja ryhdyin puuhaan. Koskaan en ollut tehnyt mitään helmitöitä aiemmin, joten merkkien ulkonäkö ei ehkä ole aivan sitä mitä pitäisi, mutta kauniita nuo ovat silti. Näin pienten esineiden kuvaaminen on hieman haastavaa, mutta tarjosi samalla hauskan mahdollisuuden tehdä lähikuvatutkielmia. Mies halusi vielä kännykkäänsä vähän blingblingiä samassa hengessä.

Ja kiitos näiden näperrysten, nyt on kova hinku tehdä lisää helmitöitä.

Ja vielä vähän sittäe tättäe jalkapallotunnelmissa

2010-07-06T19:42:00.007+03:00

Lankalaatikoiden pohjalle tuppaa kertymään kaiken maailman jämäkeriä, ja niitä täytyy aika ajoin tuhota. Niinpä neuloin keskellä kesää jalkapallon MM-kisoja katsoessani paksuista - siis oman mittapuuni mukaan paksuista eli noin aran-vahvuisista - villalangoista vähän sitä sun tätä. Strikkelisen Baktus on neulottu South West Trading Companyn Karaoke-langasta. Soijasilkin ja villan sekoite oli varsin mielenkiintoinen tuttavuus ja Tobacco-väri varsin kaunis. Tarpeeksi yksivärinen, mutta kuitenkin tarpeeksi vaihteleva, jotta pinta elää kauniisti. Pehmoinen ja mukava, varmasti lämmittäää mukavasti syksyn viileillä ja mahtuu hyvin pyöräilytakin alle.

Jostain kestovaippatapahtumasta mukaan tarttui aikanaan muutama kerä Schoppel-Wollen Reggaeta ja siitä neuloin kahdet villahousut, mallina edelleen vähän mukaeltu Riitta Tehikosken Vauvan villavaippahousut Moda 4/2009. Sata grammaa lankaa riitti nipin napin 8 kk ikäisen reilunkokoisiin lyhytlahkeisiin housuihin. Niin tarkalle meni, että punakirjavien housuje nyöri on neulottu i-cordina kahdesta langan pätkästä ja se on niin lyhyt, että ylettyy vain umpisolmuun. Siniharmaisiin housuihin nyöri piti tehdä vihreästä Sandnes Sisusta.

Nyt on puikoilla parikin pitsihuivia, mutta niistä tarkemmin vähän tuonnempana. Vielä on muutama hyvä ottelu jäljellä, ja jalkapallohan on peli, jossa 22 pelaajaa pelaa 90 minuuttia ja lopussa Saksa voittaa, kuten osuvasti pelin syvintä olemusta kuvasi aikanaan 1980-luvun englantilainen pelaajalegenda Gary Lineker.

Rakkauden tiskirätti ja muuta hamppua

2010-07-06T09:29:00.007+03:00

Jalkapallon MM-kisat ovat liimanneet minut tv:n ääreen ja kun ottelu on tarpeeksi kiinnostava, pitää neuleen olla yksinkertainen, jotta tärkein eli neulominen ei häiritse toiseksi tärkeintä eli jalkapalloa. Siispä puikoille kaikkea jämälankoja ja niistä helppoja, mutta toivottavasti kuitenkin tarpeellisia töitä.

Virkkasin itselleni kännykkäkotelon piilosilmukoilla Lanaknits Hemp for Knitting Allhemp6 -hamppulangan jämistä. Hamppu on kyllä materiaalina kerrassaan mainio, ja niinpä odotan jo innolla Titityylle tulevaa Mari Muinosen Helmi-ohjetta

Hamppu toimii myös tiskirättinä. Jalkapallon välissä piti tietysti katsoa telkkarista Ruotsin ah, niin ihanat, prinsessahäät ja kun uutisissa kerrottiin kuinka koko Tukholma oli rakkauden kaupunki ja Aamu-tv:ssäkin joivat kahvia Victoria & Daniel -mukeista, niin pitihän minunkin neuloa jotain teemaan sopivaa. Hampun jämänjämistä tuli tiskirätti, jonka nimesin häätunnelmissa Rakkauden tiskirätiksi :) Jos olisi ollut viitseliäisyyttä, rättiin olisi voinut taiteilla kuvioneuleena Victorian ja Danielin monogrammin, mutta en uskaltanut ruveta mihinkään suureelliseen, kun lankaa oli tosiaan neulatun läppärikotelon ja yhden Marikin raitojen ja kahden kännykkäkotelon jäljiltä vain pieni nyttönen ja se kului viimeistä senttiä myöten.

Kännykkäkotelo

2010-05-28T11:17:00.003+03:00

Mies sai uuden kännykän ja kosketusnäytöllinen kännykkä etenkin tarvitsee jonkinlaisen suojuksen. Tein kotelon hamppulangasta virkkaamalla piilosilmukoita puolta numeroa liian pienellä koukulla, jolloin pinnasta tulee tiivis ja paksu. Piilosilmukkapinta on kaunis ja hamppulangan hieno pinta tekee lopputuloksesta oikein kauniin. Muutenkin olen ihastunut hamppulankaan, se on miellyttävän tuntuista, ilmavaa, lujaa ja kuivuu paljon nopeammin kuin puuvilla.

Lätsä II ja muita kesähattuja

2010-05-27T15:27:00.008+03:00

Viime aikoina olen neulonut hattuja vähän enemmänkin. Mies täytti vuosia ja niinpä neuloin hänelle syntymäpäivälahjaksi samanlaisen lätsän kuin esikoiselle. Malli on Tiina Huhtaniemen Mössykkä (SK 6-7/2009) ja lanka Lanaknits Hemp for Knitting Allhemp6, väri Avocado. Sattuipa sopivasti, kun mies pitää avokadosta kovasti.

Itselleni neuloin kesähatuksi Tiina Huhtaniemen Marikin (SK 6-7/2009) Lanaknits Hemp for Knitting Allhemp6-langasta, väreinä ihana vanha roosa Dusty Rose ja miehen läppärikotelon jämälanka Aubergine. Tein hatun hieman ohjeen kokoa suuremmaksi, kun yleensä kaikki hatut ovat minulle liian pieniä. Tällä kertaa tuli sopiva.

Kuopuksen kesämyssy on vanha kunnon siksak-myssy Jaipur Silk Finosta. Kristel Nybergin Siksakmyssyn ohje Mummojemme neuleet -Ullassa antaa kullanarvoisen vinkin nauhojen neulomiseen: I-cordia varten voi silmukat ottaa puikoille suoraan korvaläpän kärjestä. Tämä on taas sarjassamme Kuinka en tullut tuotakaan ajatelleeksi -oivalluksia. Aina aikaisemmin olen neulonut nauhan erikseen ja ommellut sen sitten kiinni myssyyn.

Lätsä

2010-05-11T17:29:00.006+03:00

Lapsuudestani muistan sanomalehden sivuilla seikkailleen Lätsä-sarjakuvahahmon ja hänen lakkinsa. Kun näin tämän hattumallin käsityölehdessä, mieleeni tuli heti Lätsä. Malli on Tiina Huhtaniemen Mössykkä (SK 6-7/2009) ja lanka Lanaknits Hemp for Knitting Allhemp6, väri Raspberry.

Kaktuksenkukkia

2010-04-24T12:44:00.009+03:00

Kaktus kukkii,
orkidea kukkii,
Malabrigo Merino Worsted Hollyhock ja Wollmeise 100 % Merino WD Campari Piccolo hehkuvat
ja pellavainen Didymos Achat hohtaa

Kevät ja takatalvi

2010-04-19T14:56:00.000+03:00

Ärjyt byysat vol. 2

2010-04-19T14:05:00.005+03:00

Nämä ovat edellisen postauksen villahousujen peilikuva eli pohjaväri on violettia pätkävärjättyä Luccaa ja raidat oranssinkeltaista. Lahkeet neuloin hieman pidemmiksi kuin edellisissä. Malli on edelleen hyväksi havaittu Riitta Tehikosken Vauvan villavaippahousut Moda 4/2009 vähän mukaillen.

Villahousuille täytyisi hommata täytettäkin, eli sisävaippoja. Nauhavaipat alkavat hajota ja sisävaipatkin jäädä pieniksi. Siispä kangasvarastoja penkomaan, ehtisi vain ommella. Kaksi pikku termiittiä pitävät huolen siitä, että ompelu - ainakaan jos työrauhaa arvostaa - ei suju liian helposti.

Ärjyt byysat

2010-04-12T15:10:00.004+03:00

Puolivuotias kasvoi pikkuvauvavilliksistä ulos, joten piti neuloa uudet. BC Garnin Luccassa on upeita värejä, ja niistä sai tällaiset pirteät kesähousut. Malli on Riitta Tehikosken Vauvan vaippahousut Moda 4/2009 vähän muunneltuna eli neuloin joustimeksi kahden silmukan palmikkoa, housuosan sileää ja lahkeita vähän pidemmiksi. Nyöri on neljän silmukan i-cordia.

Värillä ei ole väliä, kunhan se on punainen...

2010-04-03T13:19:00.003+03:00

... ainakaan jos esikoiselta kysytään. Kypärämyssy, malli Sandnes (Moda 6/2006). Lanka BC Garn Silkbloom Fino.

Neulanpistoja

2010-03-28T11:59:00.009+03:00

Mies sai uuden miniläppärin, tai siis Nokia Booklet 3G tuon virallinen nimi taitaa olla. No, hieno se on joka tapauksessa :) Läppärille tarvittiin tietysti kotelo ja ajattelin kokeilla jotain aivan uutta eli tehdä kotelon neulaamalla hamppulangasta. Aikaisemmin olin neulannut vain kännykkäpusseja tai jotain muuta pientä vastaavaa villalangasta, eikä minulla itse asiassa ollut hamppulangasta edes hypistelykokemusta. Mutta kaikkea pitää kokeilla, joten tuumasta toimeen.

Esikoinen oli innokkaana apulaisena neulaamassa ja kävipä työ välillä myssystäkin.

Lopputulos on ihan hyvä, tuli todistettua että hamppulangasta pystyy neulaamaan ihan hyvin. Hieman langan säikeet irtaantuivat toisistaan, joten pistoa tehdessä sai katsoa tarkkaan että neula kulki kokonaisten lankojen yli ja ali, mutta niinhän neulatessa saa muutenkin olla aika tarkkana. Lanka on Lanaknits Hemp for Knitting Allhemp 6, väri Aubergine ja lankaa kului vähän reilu 100 g. Tein työn isäni tekemällä puisella kinnasneulalla.

Päänlämmittimiä

2010-02-25T15:25:00.008+02:00

Pienemmän petroolinsininen silkkivillainen kypärämyssy on valmis, isomman punainen on vielä puikoilla. Malli on Sandnesin malli Moda 6/2006, lanka BC Garn Silkbloom Fino. Mallissa pääaukon reunassa oli päärme, mutta laiska kun olin ja neulepäärmeen teko on ikävää puuhaa, neuloin reunaan joustimen. On mielestäni paremman näköinenkin myssyssä, jonka ainaoikeinneuleinen pinta tuo mieleen keskiajan ritarin aluskypärän.

Kypärämyssyn päälle puetaan niinikään silkkivillaa eli norjalaismyssy teetee Aureasta.

Langan hehkua

2010-02-16T09:06:00.006+02:00

Esikoisen kirjoneulepusero on valmis. Tuli ihan hyvä, vaikka onkin vihreä :) Malli on Sandnesin kaarrokepusero Moda 6/2006, lanka Sandnes Sisu. Mallin alkuperäinen väritys on aivan toinen kuin tämä minun. Koska lapsella on iso pää ja harvassa korvia, muokkasin pääntietä niin että mallin neulepäärmeen sijaan neuloin pääntielle yksinkertaisen joustimen ja senkin jouduin päättelemään kahdesti kun ensimmäisellä kerralla osoittautui liian kireäksi. Neuloessani mietin että kirjoneuletta pitäisi neuloa useammin että pysyisi taito puikoissa, joissain kohdin kuvio tahtoo hieman kiristää kun lankajuoksut jäivät nurjalla ehkä vähän turhankin kireiksi. Nykymuoti ei taida kirjoneuleita suosia, kun katselee käsityölehtiä niin niissä on kovin vähän kirjoneulemalleja ainakaan aikuisille. Mutta klassikkojahan nämä ovat, viis siitä mikä milloinkin on muotia.

Nyt puikoilla on pienemmälle kypärämyssy BC Garnin Silkbloom Finosta. Upea, petroolinsinisenä hehkuva lanka on niin kaunista, että se innosti tekemään lähikuvakokeiluja.

Kevättä ilmassa

2010-02-10T17:22:00.004+02:00

Vaikka ikkunan takana on lunta ja paljon, voi hyvällä mielikuvituksella etsiä jo vähän kevään merkkejä. Niitä olkoot vaikka kirkkaassa auringonpaisteessa mustasta pianon kyljestä hienosti erottuvat pikku sormenjäljet tai kliivian oranssinpunaisena hehkuva kukka.

Keväänvihreä kaarrokeneule on puikoilla, kolmevuotias tosin tyrmäsi sen jo tekovaiheessa: "Äiti, toi ei ole punainen!"

Talouselämän pelimerkkejä

2010-02-06T11:28:00.009+02:00

Postilaatikossa oli Talouselämä-lehti. Ja siinä suurinpiirtein tämän näköinen kansikuva:

Leikkasin kannesta hauskat naamat irti, laminoin ne ja tadaa, kolmevuotiaan talouselämän paremmat pelimerkit ovat valmiit:

Kirjavaa ja käytännöllistä

2010-01-23T14:21:00.003+02:00

Tänä talvena on ollut villavaatteille kysyntää. Niinpä neuloin itselleni polvisukat Austermann Stepistä. Taiga-väri on kirjavuudestaan huolimatta jotenkin rauhallinen ja miellyttää silmää. Toisen sukan terä piti purkaa kun vasta valmiista sukasta huomasin että olin neulonut terän niin että varren kavennukset jäivät sivulle eivätkä taakse. Väsymys tekee tehtävänsä, se sama väsymys, jonka vuoksi tätä blogia on päivitetty hitaanlaisesti. Huomasinpa myös että huolimatta saman värjäyserän keristä, toinen sukka on väriltään tummempi kuin toinen. Nämä ovat siis varsinaiset kovan onnen sukat :)

Silkkivillaisesta Teetee Aureasta neuloin baskerin ja puikoilla on vielä lapselle palmikkomyssy. Molemmat ovat Niina Kaakkurivaaran malleja Moda 6/2009 -lehdestä. Palmikkomyssy on naisen kokoa, mutta kun kolmivuotiaan päänympärys on aikuisen mittaa, niin ei tarvitse edes silmukoita laskea uudelleen.

Pitsin lumoissa

2009-11-27T23:17:00.008+02:00

Viime aikoina olen ollut langan lumoissa enemmän kuin pitkään aikaan. Onnistuin hankkimaan itselleni Haapsalu sall -kirjan ja kerän uskomattoman ohutta valkoista villalankaa. Lanka on todellakin henkäyksenohutta, se on lähes yhtä ohutta kuin ompelulanka. Tästä langasta neulottu huivi saattaa todellakin mennä sormuksesta läpi, senhän sanotaan olevan Haapsalun huivin tunnusmerkki. Ja kirjassa on toinen toistaan upeampia mallineuleita, niistä moni sopii toteutettavaksi Haapsalun huivin ohella vaikkapa silkkilangasta tai paksummasta villasta tai puuvillasta kolmiohuiviksi jne. Todella upea, hieno, inspiroiva, hurmaava kirja, jossa mallineuleiden ja Haapsalun huivin työohjeiden lisäksi on lyhyt, mutta kiintoisa katsaus haapsalulaisen neuletradition historiaan. Upeiden, toinen toistaan taidokkaampien huivien neulontataito on kyllä asia, jota sietää vaalia. Harvalla kaupungilla on yhtä hienoa omaa tuotetta esiteltävänä!

Huivin neulomisessa näin ohuesta langasta on omat haasteensa. Lanka vaatii totuttelua, yksinkertaiset pitsineuleen kavennukset ja langankierrot tuntuvat aluksi vaikeilta, mutta kun sitkeästi harjoittelee, alkaa tulosta vähitellen tulla. Ja Haapsalun huivin neulomista siivittää unelma, haave saada ihan oma sormuksesta läpi menevä pitsihuivi, jonka neulomisesta olen haaveillut vuosikausia. Ajatus siitä auttaa vaikeimpienkin paikkojen yli.

Langanjämiä

2009-11-10T17:32:00.007+02:00

Halifax on valmis! Olen ihan tyytyväinen, vaikka käyttämäni langan eli Novita Tempon kestävyys hieman epäilyttääkin. Pelkään, että neule nyppyyntyy pahasti käytössä, tietenkin luin kokemuksia langasta vasta langat ostettuani. No mutku se näytti siellä lankahyllyllä niin älyttömän hyvän väriseltä...

Harvoin on muuten langanmenekin laskenta osunut näin kohdalleen kun tässä työssä. Tähteeksi jäi nimittäin tasan tämän verran lankaa:

Kerrankin niin että ei tarvitse miettiä mitä jämälangasta tekisi, tuosta ei saa edes vaakapeiton tilkkua. Mutta saa siitä lapselle pallontäytettä.

Nyt on puikoilla pikkuisia sukkia pikkuisille Nalle Marjaretken jämistä

Listasin lankani Ravelryyn ja onhan noita. Mutta langoilla ja liinoilla on se yhteinen piirre, että ne tuppaavat kummasti lisääntymään. Tai sitten niin että kun myy kaksi liinaa, hankkii kolme tilalle.

Vähän vielä vaiheessa...

2009-11-08T18:17:00.010+02:00

Nyt puikoilla on Martin Storeyn Halifax-tunika (SK 9/2009, Rowan 46) luumunpunaisesta Novitan Tempo-langasta. Purppuranpunainen Didymos Indio Scilla -kantoliina sopii täydellisesti neuleen väriin :)

Ja tältä näyttää vähän keskeneräinen L-koon Halifax kaksivuotiaan päällä

pikkuvauvalle

2009-11-07T12:43:00.010+02:00

Nuorimmaista odottaessani innostuin neulomaan ihanuuksia. Ei kai kukaan vastasyntynyt välttämättä tarvitsisi kuusia lyhytlahkeisia villavaippahousuja, mutta kun hahtuvassa on niin hienoja värejä niin pitihän niitä kokeilla useampaakin. Malli on Riikka Tehikosken Vauvan vaippahousut Moda 4/2009. Lankana käytin Pirtin kehräämön hahtuvaa yksisäikeisenä neulottuna. Punamustasta en ole aivan varma, onko se Pirtin vai jonkun muun hahtuvaa. Resorit neuloin KnitPron nro 3,25 sukkapuikoilla ja muun osan Addin 30 cm:n pyöröpuikolla nro 4. Muokkasin mallia hieman eli neuloin joustimen 2o2n ja muun osan sileällä neuleella ohjeen 1o1n ja ainaoikeinneuleen sijaan.

Neuloin myös vauvalle silkkimyssyn, tumput ja sukat BC Garnin Jaipur Silk Finosta. Sukat ja tumput eivät vaan ole kauhean käytännölliset kun silkkilanka tuppaa vähän löpsähtämään, mutta kauniit ne ovat ja ihanan tuntuiset. Myssyä on pesty käsin jo aika monta kertaa :)

voi Novita...

2009-11-06T10:54:00.008+02:00

Käsityöjutut alkavat vähän kitkerämmissä merkeissä. Vaikka olen eräänkin silmukan neulonut Novitan langoista ja edellisen postauksen kuvassakin päälläni on Revontuli-Purosta neulottu pinwheel, niin kitkerä maku on kyllä jäänyt yrityksen viimeaikaisesta toiminnasta. Puro on kuin Noro kerän muotoa myöten. No, ei siinä mitään, mielikuvat ovat mielikuvia ja ihan kiva että on edullisempaakin marketista saatavaa moniväristä lankaa. Mutta, pinwheel on sujuvasti muuttunut Novitan malliksi, kuten myös Calorimetry ja nyt viimeisimpänä Baktus. Ja en voi käsittää, miksi ihmeessä Me-lehden kolmiohuivi on pitänyt nimetä baktukseksi, jos sillä ei kerran ole mitään tekemistä Strikkelisen Baktuksen kanssa?

Sen verran on itsekin tuota luovaa työtä tullut tehtyä, että tällainen tekijänoikeuksien polkeminen pistää vihaksi. Ja niinpä taidan jättää Novitan langat jatkossa kauppaan.

Tässä kuitenkin kuva Purosta tehdystä kantoviitasta. Malli on Anu Harkin neuleponcho SK 8/2009, lanka Novita Puro Kanervikko ja Iltanuotio. Mallia on mukailtu sen verran että jätin sauman yläosan ompelematta ja tein siihen nepparikiinnityksen. Tämä siksi että pienen pää ei jää viitan alle kun on lapsi liinassa viitan alla :) Lisäsin myös kappaleen mittoja sekä pituus- että leveyssuunnassa, jotta viitasta tulisi tarpeeksi tilava minulle ja lapselle.

Tästä se lähtee

2009-11-06T10:16:00.003+02:00

Parempi kai myöhään kun ei ollenkaan, niinhän sitä sanotaan. Pitkään minun on pitänyt perustaa blogi, mutta se on aina jäänyt aloittamista vaille valmiiksi ideaksi. Mutta nyt jos yrittäisi paremmalla onnella.

Tämä blogi tulee sisältämään paljon käsitöitä, jonkin verran kantoliinahulluutta - jota pyydän anteeksi järkeviltä liinailijoilta ja niiltä, jotka eivät ollenkaan käsitä, mitä erikoista on noin viisimetrisissä kangassuikaleissa. Ja koska lankojen ja liinojen lisäksi usein elämäkin tuntuu olevan solmussa, niin saattaapa tämä blogi sisältää ihan yleistäkin pohdintaa maailman menosta. Ja kuvia tietysti, valokuvaus on ihanaa ja kiehtovaa. Kommentit ovat tervetulleita ja kuvia jos lainaat, niin kysy lupa ensin. Muuten sanon mur!